Perustietoa Suomen etymologisesta sanakirjasta
Julkaisuun sisältyvät teokset Suomen sanojen alkuperä, Stadin slangin etymologinen sanakirja ja Etymologinen täydennysosa.
Suomen etymologinen sanakirja (SES) tarjoaa kattavasti tietoa suomen kielen sanojen alkuperästä. Verkkojulkaisu sisältää alkuperäselitykset lähes kaikista yleiskieltä kuvaavan Kielitoimiston sanakirjan (2021) hakusanojen sanavartaloista.
Vuonna 2022 julkaistu Suomen etymologinen sanakirja on toimitettu Kotimaisten kielten keskuksessa. Sanakirjan verkko-osoite on kaino.kotus.fi/ses/. Vuoden 2023 päivitykseen joitakin tietoja on muokattu, korjattu ja ajantasaistettu.
Suomen etymologisessa sanakirjassa on noin 56 000 hakusanaa. Julkaisuun sisältyvät aiemmin painettuina ilmestyneet teokset Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1–3 (1992–2000) ja Stadin slangin etymologinen sanakirja (2021). Kokonaisuutta täydentää tätä julkaisua varten laadittu noin 7 500 sanan laajuinen Etymologinen täydennysosa (2022).
Näillä sivuilla esitellään Suomen etymologisen sanakirjan ja sen aineistona olevien teosten lisäksi myös muita etymologisia julkaisuja. Nämä ovat Suomen kielen etymologinen sanakirja (1955–1981) ja saamelaiskielten etymologinen tietokanta Álgu (2002–2008) sekä Suomalainen paikannimikirja (2007). Etymologista tietoa on myös verkkosivuston Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -osiossa.
Suomen etymologisen sanakirjan toimittamisesta
Suomen etymologisen sanakirjan on toimittanut Kotimaisten kielten keskuksen eritysasiantuntija Klaas Ruppel. Ruppel on laatinut myös julkaisun osana olevan Etymologisen täydennysosan, joka sisältää ennen kaikkea lainasanojen alkuperän selityksiä, sekä kirjoittanut Suomen sanojen alkuperä -teoksen aineistoa ajantasaistavat noin tuhat kommenttia.
Vuoden 2023 päivitykseen on erityisasiantuntija Kirsti Aapala kirjoittanut 34 uutta kommenttia sekä tarvittaessa korjannut ja ajantasaistanut julkaisun tietoja.
Kiitokset
Lähin kollegani, erityisasiantuntija Kirsti Aapala on tukenut minua valtavasti. Hänen kanssaan olemme käyneet lukuisia sanojen alkuperää ja alkuperän esittämistä koskevia keskusteluja. Hän on myös lukenut, tarkistanut ja kommentoinut tekstejä. Kiitos, Kirsti!
Ilman Kotimaisten kielten keskuksen IT-henkilöstöä Suomen etymologinen sanakirja olisi jäänyt ilmestymättä. Kiitän tietojärjestelmäasiantuntija Outi Lehtistä ja hänen kollegoitaan Jari Vihtaria ja Risto Wideniusta.
Teologian maisteri Niko Porkka on avustanut Etymologisen täydennysosan seemiläisten kielten ainesten oikeinkirjoituksessa. Kiitos, Niko! Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Henna Leskelä on tarkistanut täydennysosan lähdeviitteet. Kiitos, Henna!
Suomen sanojen alkuperä ‑teos (SSA) ilmestyi painettuna vuosina 1992–2000. Teoksen viimeisen osan ilmestyttyä muunsin sanakirjan tekstin Unicoden kanssa yhteensopivaksi. Tämän jälkeen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella pro gradu ‑työtään tuolloin valmistellut Marjaana Välisalo rakenteisti suurimman osan aineistosta. Myöhemmin filosofian maisteri Javad Nouri ja filosofian tohtori Mian Du veivät rakenteistuksen päätökseen. Kiitän heitä ja heidän työtään ohjannutta apulaisprofessoria Roman Yangarberia.
Sekä Suomen sanojen alkuperä ‑teosta että Stadin slangin etymologista sanakirjaa on Kotimaisten kielten keskuksen IT-henkilöiden kanssa työstänyt teknisesti julkaisukuntoon diplomi-insinööri, väitöskirjatutkija Juha Kuokkala. Kiitos, Juha!
KLAAS RUPPEL