Vaikuttaisi siltä, että kyseessä on toisesta kielestä tullut niin sanottu käännöslaina. Venäjän kielessä on nimittäin aivan vastaava ilmaus: ilman matkalippua matkustavaa kutsutaan ”jänikseksi”. Kyseinen venäjän sana on zájats.
Max Vasmerin venäjän etymologisen sanakirjan (Russisches etymologisches Wörterbuch 1, 1953) mukaan ilmaus on venäjän kielessä ”uusi”, ja se tulisi jäniksen ketteryydestä. Vasmer mainitsee, että ilmausta on käyttänyt muun muassa Anton Tšehov (1860-1904). Vuonna 1912 ilmestyneessä Pekka Kijasen toimittamassa Venäläis-suomalaisessa sanakirjassa venäjän sanan merkityksenä on myös jo ’liputon matkustaja’; Kijanen käyttää suomeksi myös sanaa ”rautatiejänis”.
Joidenkin verkossa olevien tietoja mukaan jäniksen ’salamatkustaja’-merkitys tulisi englannin rabbit-sanan slangissa käytetystä merkityksestä, mutta tästä ei löydy tietoja englannin kielen sanakirjoista eikä myöskään saatavilla olevista englannin kielen slangisanakirjoista. Venäjän kieli on siinäkin mielessä luonnollinen lainaussuunta suomeen, että sekä venäjän että suomen kielen ”jänikset” näyttäisivät ensin matkustaneen nimenomaan junilla.
Rautatie on ollut maita yhdistävä tekijä jo pitkään. Esimerkiksi paljon Venäjälläkin matkustellut Sakari Pälsi kertoo ”Pohjankävijän päiväkirjassaan” v. 1919 näin: ”Matkusti tovin, milloin maksavana matkustajana, milloin jäniksenä vaunujen katoilla ja alla” (s. 127). Sittemmin jänikset siirtyivät myös laivoihin.