Kielestä on jälleen kirjoitettu mediassa runsaasti, ja Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) asiantuntijat ovat päässeet muun muassa opastamaan KAJ’n taivutuksessa ja kertomaan Kielitoimiston sanakirjan toimitustyöstä. On myös saatu lukea, mitä Kotus sanoo kansalaisaloitteesta, jossa ollaan huolissaan äiti- ja isä-sanojen kohtalosta.
Alkuun kuitenkin iloinen kieliuutinen. Kielitoimiston ohjepankki täytti Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä kymmenen vuotta. Ohjepankin luetuin ohje käsittelee yhdyssanoja ja suosituin hakusana on ”pilkku”. Aiheesta uutisoi myös Yle.
Yleiskielen kuvaamista, ei sen muokkaamista
Suomen kielen kehitys on saanut medianäkyvyyttä Oxfordin sanakirjaan lisättyjen vieraskielisten sanojen sekä Puutarhaliiton kukikko-uudissanaa koskevan kampanjan ansiosta. Kielitoimiston sanakirjan toimittajaa Ilona Paajasta haastateltiin Voice.fi-verkkosivustolle ja MTV-uutisiin, aiheena uusien sanojen lisääminen suomen kieleen.
Paajanen kuvailee Voice.fi-sivuston haastattelussa sanakirjatyötä ja sanastamista sekä korostaa, ettei sanakirjalla ole valtaa hallinnoida suomen sanastoa. Tehtävänä on pikemminkin kuvata yleiskieltä, minkä vuoksi sanakirjaan lisätään kieleen jo vakiintuneita termejä.
Paajanen toteaa MTV-uutisille samaan tapaan, ettei ole Kielitoimiston sanakirjan vallassa vakiinnuttaa kukikko-sanaa osaksi suomen kieltä. Kielenkäyttäjät voivat vaikuttaa sanan vakiintumiseen käyttämällä sanaa aktiivisesti.
Äiti ja isä lainsäädännössä?
Kotus antoi eduskunnalle asiantuntijalausunnon kansalaisaloitteesta, joka koskee äiti- ja isä-termien käyttöä lakitekstissä. Kotuksen johtaja Leena Nissilä oli aiheesta kuultavana eduskunnan lakivaliokunnassa. Tapauksesta uutisoivat Yle, Ilta-Sanomat, Iltalehti sekä Maaseudun Tulevaisuus.
Kotuksen lausunnon mukaan kansalaisaloitteen kuvailemaa ongelmaa ei ole lainsäädännössä havaittavissa. Termejä synnyttäjä ja siittäjä, joihin kansalaisaloitteessa viitataan, ei esiinny lainsäädännössä juurikaan.
Nissilä korosti lakivaliokunnassa kielellä olevan keskeinen rooli kansalaisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Siten yleiskielessä ja julkisessa kielenkäytössä tulee käyttää näitä arvoja edistäviä ja ylläpitäviä ilmaisuja, jotta kaikkien kansalaisten oikeudet tulisivat turvatuiksi.
Tällast se on kun pohjanmaanruotsiin lankee
Euroviisut tulevat jälleen, ja tänä vuonna Kotuksesta on kyselty sekä Suomen että Ruotsin edustajiin liittyviä kysymyksiä. Kielenhuoltaja Sari Maamies kertoo Ylen haastattelussa, miten KAJ-yhtyeen nimeä taivutetaan. KAJ on lyhenne mutta luetaan kuten etunimi Kaj. Jotta oikea lukutapa kävisi ilmi, Maamies päätyy suosittamaan heittomerkillistä taivutusta KAJ’n, KAJ’ta.
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan (Ordbok över Finlands svenska folkmål) päätoimittaja Caroline Sandström kommentoi Keskipohjanmaa-lehdelle KAJ-yhtyeen käyttämää Vöyrin murretta. Pohjanmaalla puhuttavan ruotsin voi jakaa kolmeen murrealueeseen: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen. Vöyrin murre kuuluu keskisiin murteisiin, Sandström kertoo. Hän vertaa jutussa suomenruotsia Ruotsissa puhuttavaan ruotsiin ja toteaa ruotsin kielen levinneen Suomeen 1100-luvulla, jolloin elettiin muinaisruotsin aikaa.
Ylelle Sandströmiä on haastateltu niin ikään KAJ’n käyttämästä Vöyrin murteesta ja sen erityispiirteistä. Kouluruotsista poiketen Vöyrin murteessa on muun muassa erityisen lyhyitä tavuja sekä omanlaisiaan sanoja, jotka ovat peräisin niin muinaisruotsista kuin suomestakin. Sandström on ollut haastateltavana myös Sveriges Radiossa, jossa hän kertoo ruotsalaisille kuulijoille suomenruotsin murteista.
Kotuksen verkkotoimittajaa Olli Tammista on haastateltu Overthinking It -Youtube-kanavalle Erika Vikmanin ”Ich komme” -euroviisun kielestä ja erityisesti siitä, mitä kappaleen murteelliset piirteet tarkoittavat. Haastattelussa keskitytään myös langeta loveen -ilmauksen moniin eri tulkintamahdollisuuksiin. Lovella saatetaan tarkoittaa joko aukkoa tuonpuoleiseen, rakkautta englannin kielen love-sanan mallin mukaisesti tai naisen sukuelintä, kuten Vikman itse on todennut.
