Lausunto rakennuksen nimestä Koskelo
Kotimaisten kielten keskuksen lausunto 12.9.2022.
Jämsän kaupunki pyysi Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa virastotalolle suunnitellusta nimiehdotuksesta Koskelo. Rakennus on entinen Jämsänkosken kaupungintalo, ja sitä on viime vuosina kutsuttu Kenraalintien virastotaloksi osoitteensa mukaan.
Kotimaisten kielten keskus suosittaa lausunnossaan, että virastotalosta käytetään jatkossakin sen sijainnin kertovaa ja talon käyttötarkoitusta kuvaavaa nimeä Kenraalintien virastotalo. Myös Kenraalintien toimistotalo on mahdollinen, jos yksityisten toimijoiden osuus rakennuksessa on suurempi kuin julkisten.
Kotimaisten kielten keskus ei pidä tarkoituksenmukaisena, että julkishallinnon toimintoihin käytettävälle rakennukselle otetaan käyttöön nimi, 1) josta ei pysty päättelemään, että nimi viittaa rakennukseen, 2) joka ei kerro, minkä tyyppisiä palveluita taloon on sijoitettu, ja 3) joka sekoittuu helposti kaupallisiin nimiin.
Lausunto rakennukselle suunnitellusta nimestä Koskelo
Jämsän kaupunki pyytää Kotimaisten kielten keskuksesta lausuntoa nimikilpailulla saadusta nimiehdotuksesta Koskelo. Nimi on tulossa toimistorakennukselle, jossa toimivat Jämsän kaupungin elinvoimapalvelut (muun muassa tonttipalvelut, tilapalvelut, kaavoitus ja karttapalvelut) ja talouspalvelut. Samassa rakennuksessa toimivat myös Fimlab-laboratorio ja Jämsänkosken kuntoutus oy, jotka eivät ole Jämsän kaupungin hallinnoimia palveluita. Rakennus on entinen Jämsänkosken kaupungintalo, ja sitä on viime vuosina kutsuttu Kenraalintien virastotaloksi osoitteensa mukaan.
Suositus
Kotimaisten kielten keskus suosittaa, että virastotalosta käytetään jatkossakin sen sijainnin kertovaa ja talon käyttötarkoitusta kuvaavaa nimeä Kenraalintien virastotalo. Myös Kenraalintien toimistotalo on mahdollinen, jos yksityisten toimijoiden osuus rakennuksessa on suurempi kuin julkisten.
Emme pidä tarkoituksenmukaisena, että julkishallinnon toimintoihin käytettävälle rakennukselle otetaan käyttöön nimi, 1) josta ei pysty päättelemään, että nimi viittaa rakennukseen, 2) joka ei kerro, minkä tyyppisiä palveluita taloon on sijoitettu ja 3) joka sekoittuu helposti kaupallisiin nimiin.
Jos nimi Koskelo suosituksestamme huolimatta otetaan käyttöön, on nimessä ymmärrettävyyden ja käytettävyyden takia hyvä olla perusosa talo tai virastotalo, joka kertoo, millaiseen kohteeseen nimi viittaa: Koskelotalo, Virastotalo Koskelo.
Perustelemme suositusta seuraavasti:
Julkishallinnon nimistä tulisi muodostaa hallintolain 9. pykälän mukaan mahdollisimman asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. Toimivat julkishallinnon nimet kuvaavat kohdettaan ja kertovat olennaista tietoa siitä. Niiden on hyvä erottua mahdollisuuksien mukaan kaupallisten toimijoiden nimistä. Kohdettaan kuvaavat nimet selkeyttävät ja tehostavat viestintää ja lisäävät luottamusta julkishallintoon. Usein kaikkein toimivin julkishallinnon nimi kertoo, millaisesta kohteesta on kyse ja missä se sijaitsee (esimerkiksi Jämsän lukio, Kuoreveden terveysasema, Länkipohjan urheilukenttä).
Suositamme, että kaikissa julkishallinnon nimissä käytetään perusosaa, joka tukee nimen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi oppilaitoksen nimen on hyvä sisältää sana koulu, sairaalan nimen sana sairaala ja urheilupuiston nimen sana urheilupuisto.
Rakennus, jonka nimestä lausuntoa pyydetään, on toimistorakennus, jossa sijaitsee kaupungin palveluja, ulkoistettu terveydenhuollon laboratorio ja yksityinen yritys. Lausuntopyynnön perusteella vaikuttaa siltä, että suuri osa rakennuksen pinta-alasta on julkisten palvelujen käytössä. Siksi taloa voi kutsua perustellusti virastotaloksi, vaikka siellä on myös joitakin kaupallisia toimijoita. Jos virastotalon kuitenkin koetaan rajaavan yksityiset palvelut nimen ulkopuolelle, myös merkitykseltään laajempi toimistotalo on mahdollinen.
Koskelon kaltaiset nimet, jotka eivät ensikuulemalta kerro mitään kohteestaan, ovat tyypillisiä muun muassa yksityisten kauppakeskusten niminä. Tällaiset nimet ovat viime aikoina yleistyneet myös julkishallinnossa rakennusten niminä. Erityisesti monitoimitalojen tai palvelupisteiden nimet saattavat olla tällaisia silloin, kun rakennus sisältää monia, keskenään erityyppisiä kuntalaisille suunnattuja palveluita. Samassa rakennuksessa voi olla esimerkiksi koulu, kirjasto, muita kulttuuripalveluita ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tällaisissa tapauksissa rakennuksessa tarjottavia palveluita kuvaavasta nimestä tulee helposti joko liian pitkä tai yksipuolinen. Silloin kun palveluita kuvaava nimi ei ole ollut mahdollinen, emme kuitenkaan ole ensisijaisesti suosittaneet käyttöön Koskelon kaltaisia nimiä, jotka eivät anna kohteestaan mitään tietoa. Sen sijaan olemme suosittaneet nimiä, jotka ilmaisevat rakennuksen sijainnin ja kertovat palveluiden moninaisuudesta (esimerkiksi Siuntion monitoimitalo ~ Siuntion monitoimikeskus).
Lausunnon kohteena olevalla rakennuksella on jo käytössä nimi Kenraalintien virastotalo, jossa määriteosa Kenraalintie on rakennuksen osoitteena toimivan tien nimi. Tämä nimi täyttää hyvin ne edellä mainitut kriteerit, joita toimivalta julkishallinnon nimeltä edellytetään. Siksi nimen Koskelo käyttöönotto ei näkemyksemme mukaan ole tarpeen. Nimeä perustellaan sanan koskelo yhteydellä Jämsänkosken epäviralliseen nimeen Koski, mutta rakennuksen nimenä se on huomattavasti epäinformatiivisempi kuin Kenraalintien virastotalo. Kenraalintien virastotalo saatetaan hahmottaa nimen sijaan kuvaavaksi nimitykseksi, mutta julkishallinnossa juuri kuvaava nimitys yksilöi usein parhaiten kohteensa.
Kehotammekin pohtimaan, kuinka tarpeellista asiakkaille ja työntekijöille on, että julkishallinnon rakennuksella on erillinen erisnimi. Usein riittää, että kerrotaan tietyn kohteen tai palvelun osoite. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Hakaniemenranta 6. Samassa virastotalossa on monia muitakin julkishallinnon toimijoita, mutta rakennukselle ei tarvita erillistä nimeä. Tarvittaessa voidaan puhua Hakaniemenrannan virastotalosta, joka kertoo kuulijalle olennaista tietoa kohteestaan.
Nimikilpailujen järjestämisestä voi lukea Hyvän nimistön oppaan ohjeesta Nimikilpailut: