Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Suomea puhuu Suomessa äidinkielenään noin 4,9 miljoonaa ja toisena kielenä yli puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi suomen puhujia on Ruotsissa (noin 175 000), Norjassa (noin 12 000), Itä-Karjalassa ja Inkerissä (50 000–100 000) sekä muun muassa Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Alueellisten puhekielten rinnalla on myös ikään, ammattiin, tilanteen muodollisuuteen ja muihin muuttujiin sidoksissa olevia kielimuotoja.
Suomen kielen ominaispiirteistä
Suomen kielelle – samoin kuin muillekin uralilaisen kielikunnan kielille – on ominaista, että kieliopillisia suhteita ilmaistaan liittämällä sanan vartaloon päätteitä ja liitteitä. Suomessa on 15 sijamuotoa (nominatiivi, partitiivi, genetiivi, akkusatiivi, translatiivi, essiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi).
Muita sanavartaloon liitettäviä osia ovat verbien persoonapäätteet (tulen, tulemme), omistusliitteet (kirjasi, talomme), liitepartikkelit (tulethan, sinäkin, Timokaan, onpas) ja johtimet. Johtimia on suomessa runsaasti, ja johtaminen on tavallinen sananmuodostuskeino (esim. kirja > kirjata, kirjoittaa, kirjoituttaa, kirjoitus, kirjoitella, kirjoittelu, kirje, kirjava, kirjo, kirjoa).
Suomen kielen rakenne kuvataan perusteellisesti teoksessa Iso suomen kielioppi (ISK). ISK on kuvaileva kielioppi eikä anna kielenkäytön ohjeita. ISK ilmestyi vuonna 2004. Siitä tehtiin Kotuksessa vuonna 2008 verkkoversio VISK (Iso suomen kielioppi verkossa).
Kirjoitetun suomen kielen aikakaudet
Kirjoitetulla suomen kielellä on ikää viitisensataa vuotta. Sen historian voi jakaa kolmeen aikakauteen:
Vanhan kirjasuomen kausi (n. 1540–1810)
Varhaisnykysuomen kausi (n. 1820–1870)
Nykysuomi (n. 1880–)
Vanhan kirjasuomen kaudeksi kutsutaan Mikael Agricolan ja hänen seuraajiensa aikakautta. Agricolan aapinen eli Abckiria vuodelta 1543 on vanhin suomeksi painettu kirja. Jo tätä ennenkin suomea oli kirjoitettu mm. kristinopin opetuksen tarpeisiin, mutta tekstejä ei juuri ole säilynyt.
Vanhan kirjasuomen kauden katsotaan päättyneen 1800-luvun alussa. Sitä seurasi varhaisnykysuomen kausi 1820-luvulta 1870-luvulle, ja sen jälkeistä aikaa voidaan jo luonnehtia nykysuomeksi.
Kielen aika
Kielen aikajana esiteltiin valtionhallinnon 200-vuotisnäyttelyssä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 2.10.2009. Jana etenee 1200-luvulta 2000-luvulle vuoteen 2009 siten, että tarkkailtavina ovat kielen asema ja kielen kirjallinen käyttö.
1200-luku
Kielen kirjallinen käyttö
- Novgorodin karjalankieliset tuohikirjeet (mm. Salaman loitsu, tuohikirjoitus nro 292)
- 1200-luvulla latinan- ja ruotsinkielisissä asiakirjoissa muutamia suomalaisia paikannimiä
1300-luku
Kielen kirjallinen käyttö
- 1300–1400-luvuilla asiakirjoissa tuhansia suomenkielisiä nimiä, sanoja ja lauseiden katkelmia
1400-luku
Kielen asema
- 1441: Pappien luettava kirkossa Isä meidän, uskontunnustus ja Ave Maria kansankielellä
- 1492: Pappien käsketään myös kirjoittaa jumalanpalveluksissa luetut Isä meidän, uskontunnustus ja Ave Maria
Kielen kirjallinen käyttö
- 1449–1450: Ensimmäiset kirjatut suomen lauseet: ”Mÿnna tachton gernast spuho sommen gelen Emÿna daÿda”. (”Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, en minä taida.”) – Nürnbergin kaupunginkirjastosta löytynyt käsikirjoitus tuntemattoman saksalaisen matkakertomuksesta, jossa Turun piispa oli pahoitellut joko suomen tai saksan kielen taitamattomuuttaan matkaajalle.
1500-luku
Kielen asema
- 1543: Suomen kirjakieli syntyy
Kielen kirjallinen käyttö
- 1543: Mikael Agricolan ABCkirja (ensimmäinen suomenkielinen kirja) ilmestyy
- 1544: Suomen- ja karjalankielinen Isä meidän -rukous (Sebastian Munsterin Cosmographia-teoksessa)
- 1548: Agricolan Uuden testamentin suomennos ilmestyy
- 1561–1564: Savon maantarkastuksessa kirjurit merkitsevät Savosta noin 20 000 suomalaista paikannimeä
- n. 1580: Martinus Olavin käsikirjoitukseksi jäänyt lainsuomennos (ns. Martin maanlaki)
- n. 1583: Jacobus Finnon rukouskirja, virsikirja ja katekismus ilmestyvät
1600-luku
Kielen asema
- 1640: Turun Akatemia perustetaan
- 1686: Kirkkolakiin määräys kuninkaan kuulutusten ja asetusten lukemisesta kirkossa kansankielellä
Kielen kirjallinen käyttö
- 1605: Hemminki Maskulaisen virsikirja
- 1619: Ruotsinlapinkielinen aapinen ilmestyy (ensimmäinen saamenkielinen painotuote)
- 1621–1625: Ericus Erici Sorolaisen postilla ilmestyy
- 1637: Ericus Schroderuksen (ensimmäinen myös suomea sisältävä) sanakirja ilmestyy
- 1642: Biblia (koko Raamattu suomeksi) ilmestyy
- 1648: Kirkkokäsikirja Manuale Lapponicum ilmestyy ruotsinlapiksi
- 1649: Aeschillus Petraueksen latinankielinen suomen kielioppi ilmestyy
- 1666: Johannes Gezeliuksen katekismus Yxi paras Lasten tawara ilmestyy
- 1688: Kirkkolaki ilmestyy suomeksi
1700-luku
Kielen asema
- 1732: Sitoudutaan painattamaan kaikki kuninkaan asetukset myös suomeksi
- 1735: Kuninkaan kansliaan kääntäjän virka (vakinaistetaan 1778)
Kielen kirjallinen käyttö
- 1701: Uudistettu virsikirja (ns. vanha virsikirja) ilmestyy
- 1702: Henricus Florinuksen Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset, Sananlascut ilmestyy
- 1705: Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyy
- 1728: Vähä katekismus ilmestyy norjanlapiksi eli pohjoissaameksi)
- 1745: Daniel Jusleniuksen sanakirja Suomalaisen Sana-Lugun Coetus ilmestyy
- 1759: Ruotzin Waldacunnan Laki ilmestyy (ensimmäinen julkaistu lainsuomennos)
- 1763: Virsikirja ilmestyy norjanlapiksi
- 1775: Suomalaiset Tieto-Sanomat
- 1776: Suomenkieliset Tieto-Sanomat (ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti)
- 1776: Uudistettu raamatunlaitos ilmestyy (ns. vanha kirkkoraamattu)
- 1780: Christfrid Gananderin kilpakirjoitus Undersökning om De så kallade TATTERE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras Härkomst, Lefnadsätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige?
- 1783: Gananderin arvoituskokoelma Aenigmata Fennica ilmestyy (ensimmäinen suomenkielinen arvoituskokoelma)
- 1788: Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aphteeki ilmestyy (ensimmäinen suomenkielinen lääkärikirja / lääkitysopas)
- 1791: Johan Frosteruksen Hyödyllinen Huwitus Luomisen Töistä ilmestyy (ensimmäinen luonnontieteellinen teos suomeksi)
1800-luku
Kielen asema
- 1809: Suomi Ruotsin alaisuudesta Venäjän valtakunnan osaksi
- 1809: Svenskan förblir administrativt språk i Finland
- 1810: Kirjakielen uudistuminen alkaa 1810
- 1820: Murteiden taistelu käynnistyy
- 1829: Carl Nicklas Keckman Helsingin yliopiston ensimmäiseksi suomen kielen lehtoriksi
- 1831: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustetaan
- 1837: Renvall esittää kompromissin itä- ja länsimurteiden käytön välille
- 1841: Suomi ylimääräiseksi oppiaineeksi kaikkiin poikakouluihin
- 1846: Carl Oscar Malm perustaa Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen
- 1848: Pappien suoritettava suomen kielen koe Tuomiokapitulissa vaatimus kirkkoherrojen täydellisestä suomen kielen taidosta
- 1849: Asiakirjojen kääntämiseen varattujen kansliamäärärahojen korotus
- 1850: Helsingin yliopistoon suomen kielen professuuri
- 1850: Kielimanifesti: suomenkielisten kirjojen julkaisemista rajoitetaan
- 1851: Tuomarien osattava suomea yksikielisillä paikkakunnilla
- 1854: Kielimanifestia lievennetään
- 1856: Suomi oppiaineeksi oppikouluihin
- 1856: Virkamiesten osoitettava suullinen suomen kielen taitonsa
- 1856: Lääninhallituksiin päätösten, käskyjen ja julistusten suomentajia
- 1858: Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu (Jyväskylän yläalkeiskoulu)
- 1858: Pitäjänkokousten pöytäkirjat suomeksi
- 1860: Kielimanifesti peruutetaan
- 1861: Virkatodistuksia suomenkielisistä seurakunnista suomeksi
- 1861: Valtiopäiviä valmistelleessa valiokunnassa tulkkaus suomeksi
- 1863: Suomenkielinen opettajaseminaari Jyväskylään
- 1863: Kieliasetus: 20 vuoden sisällä kaikki asiakirjat pyydettäessä suomeksi
- 1863: alkaneilla valtiopäivillä talonpoikaissäädyn asiakirjat suomeksi
- 1865: Kouluasetus: suomi ruotsin rinnalle koulukieleksi oppikouluihin ja kymnaaseihin
- 1866: Kansakouluasetus
- 1872: Valtiopäiväasiakirjat suomeksi
- 1872: Opiskelijoiden suomen kielen taidon vaatimuksia tiukennetaan yliopiston eräissä tiedekunnissa
- 1874: Svenska landsmålsföreningen i Helsingfors grundas
- 1876: Kotikielen Seura perustetaan
- 1878: Axel Olof Freudenthal blir den förste innehavaren av en extraordinarie professor i svenska språket och litteraturen vid universitetet i Helsingfors
- 1883: Suomalais-ugrilainen seura perustetaan
- 1883: Suomen kielen käyttöalaa oikeusistuimissa laajennetaan
- 1885: Svenska Litteratursällskapet i Finland grundas
- 1886: Senaatin toimituskirjoihin suomennokset
- 1887: Kunnassa vallitseva kieli alimpien virastojen ja oikeusistuinten asiakirjojenkin käyttökieleksi
- 1892: Oralismin eli puheella opettamisen pitkä aikakausi kuurojenkouluissa käynnistyy, jonka seurauksena suurimmassa osassa kouluja viittomakielen käyttö kielletään ja kuurot opettajat vaihdetaan kuuleviin
- 1894: Yliopistoon opettamaan pyrkivien osoitettava suomen kielen taitonsa
- 1896: E. N. Setälän sanakirjaohjelma
Kielen kirjallinen käyttö
- 1810: Gustaf Renvallin väitöskirja Dissertationis de orthoëpia & orthographia linguae fennicae, Pars Prior ja Jaakko Juteinin runokokoelma Kirjoituksia ilmestyvät (käynnistävät kirjakielen uudistamisen)
- 1818: Karl Axel Gottlundin Pieniä runoja Suomen pojille ratoxi ilmestyy (käynnistää kansanrunojulkaisujen toimittamisen)
- 1820: Turun Wiikko-Sanomat ilmestyy
- 1820: Matteuksen evankeliumi ilmestyy tverinkarjalaksi
- 1824: Åbo Underrättelser (Suomen vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti)
- 1824: Reinhold von Beckerin itämurteitakin huomioiva suomen kielioppi ilmestyy
- 1825: Matteuksen evankeliumin luvut 1–2 ilmestyvät pohjoissaameksi
- 1826: Renvallin Suomalainen Sana-Kirja ilmestyy
- 1832: Ensimmäiset suomenkieliset maisterinväitöskirjat
- 1835: Elias Lönnrotin Kalevala
- 1838: Nils Aejmelaeuksen Haaksirikko ilmestyy (ensimmäinen suomenkielinen novelli)
- 1847: Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjä (ensimmäinen suomeksi esitetty näytelmä)
- 1857: Virallinen lehti alkaa ilmestyä suomenkielisenä
- 1858: Rietrikki Polénin Johdanto Suomen kir- jallishistoriaan ilmestyy (ensimmäinen suomenkielinen tohtorinväitöskirja)
- 1859: Aapinen ja vähä katekismus ilmestyvät inarinsaameksi
- 1870: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyy
- 1894: Matteuksen evankeliumi ilmestyy koltansaameksi
- 1895: Raamattu ilmestyy norjanlapiksi (eli pohjoissaameksi)
1900-luku
Kielen asema
- 1900: Venäjästä korkeimman hallinnon kieli
- 1902: Asetuksella vahvistetaan suomen kielen käyttöä hallinnossa
- 1902–1903: Venäjästä oikeusistuntojen käsittely- ja pöytäkirjakieli
- 1905: Lakeja ja asetuksia julkaistaan kolmella kielellä (venäjä, ruotsi, suomi)
- 1905: Suomen Kuuromykkäinliitto perustetaan (nykyinen Kuurojen Liitto ry)
- 1906: Sukunimien joukkosuomalaistaminen
- 1906: J. V. Snellmanin satavuotispäivänä E. N. Setälän ehdotuksen johdosta Suomalais-ugrilainen seura päättää järjestää laajasuuntaisen nimien keräyksen suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-aloilta
- 1915: Tieteellisten seurain paikannimitoimikunta perustetaan
- 1916: Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö perustetaan
- 1917: Suomi itsenäistyy
- 1918: Nuvarande Åbo Akademi grundas. En professur i svenska språket inrättas
- 1919: Hallitusmuodossa suomi ja ruotsi maan kansalliskieliksi eli virallisiksi kieliksi
- 1920: Ensimmäinen sukunimilaki
- 1920: Yleinen oppivelvollisuus
- 1922: Språklag (första språklagen i Norden)
- 1924: Sanakirjasäätiö perustetaan
- 1927: Folkmålskommissionen grundas
- 1930: Tutkimuslaitos Suomen suku perustetaan
- 1931: Tverinkarjalan kirjakieli luodaan
- 1935: Sukunimien joukkosuomalaistaminen Kalevalan riemuvuonna (satavuotisjuhlavuosi)
- 1937: Svenska Litteratursällskapets Folkkultursarkiv grundas
- 1941: Finlands svenska folkting återupplivas
- 1942: Språkriktighetsnämnd grundas (sedan 1945 kallad Svenska språkvårdsnämnden i Finland)
- 1945: Ensimmäinen etunimilaki
- 1945: Petsamon alueen kolttasaamelaisten evakuointi
- 1945: SKS:n Kielitoimisto ja sen kielilautakunta perustetaan
- 1949: Suomen Akatemian kielitoimisto ja sen kielilautakunta perustetaan
- 1957: Eduskunnan toivomus nimiasiantuntijaelimen kuulemisesta paikannimipäätöksiä tehtäessä
- 1959: Suomen kielen nauhoitearkisto perustetaan
- 1970: Valtion humanistisen toimikunnan alainen Nykysuomen laitos perustetaan
- 1970: Saamen kielen opetus Oulun yliopistoon
- 1970: Kuurojenkouluissa siirrytään käyttämään ns. totaalikommunikaatiomenetelmää, jossa puhetta sai tukea viittomin tai voitiin käyttää viitottua suomea/ruotsia
- 1974: Tekniikan sanastokeskus (nyk. Sanastokeskus TSK) perustetaan
- 1976: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) perustetaan
- 1976: Suomen kielen lautakunta Kotukseen
- 1976: Ruotsin kielen lautakunta Kotukseen
- 1976: Saamen kielen lautakunta Kotukseen
- 1979: Kuulovammaisten tulkkipalvelu käynnistyy
- 1980: Suomen virkakielen huolto Kotukseen
- 1980: Saamen kieli pääaineeksi Oulun yliopistossa
- 1980: Saamen kielen koe valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksiin
- 1981: Saamen kielen tutkijan toimi Kotukseen
- 1987: Ruotsin virkakielen huolto ja tutkimus Kotukseen
- 1988: Viittomakielen tutkimus Kotukseen
- 1992: Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa voimaan
- 1994: Saamen kielen koe ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeena
- 1995: Romanikielen tutkimus ja sana- kirjatyö Kotukseen
- 1995: Kolttalaki voimaan
- 1995: Viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan Suomen perustuslaissa
- 1996: Suomalainen viittomakieli Kotukseen
- 1996: Laki saamelaiskäräjistä voimaan
- 1997: Romanikielen lautakunta Kotukseen
- 1997: Viittomakielen lautakunta Kotukseen
- 1997: EU-kielenhuoltajan virka Kotukseen
- 1997: Syntymäkuuroille lapsille tehtävät sisäkorvaistute-leikkaukset Suomessa aloitetaan
Kielen kirjallinen käyttö
- 1901: Arthur Thesleffin Wörterbuch des Dialekts der finnländischen Zigeuner ilmestyy
- 1910: Hirn, D. F.: De dövstummas åtbördsspråk i Finland – Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa 1 ilmestyy (ensimmäinen suomalaisen viittomakielen sanakirja)
- 1917: Hugo Bergroths Finlandssvenska utkommer
- 1931: Tverinkarjalankielinen aapinen, kielioppi, koulukirjoja ja lehti ilmestyvät
- 1951: Nykysuomen sanakirjan 1. osa ilmestyy
- 1955: Suomen kielen etymologisen sanakirjan 1. osa ilmestyy
- 1968: Karjalan kielen sanakirjan 1. osa ilmestyy
- 1968: Kielikello alkaa ilmestyä
- 1970: Markusesko evankeliumos ilmestyy (romanikielinen Markuksen evankeliumi)
- 1980: Vladimir Brendojevin (aunuksenkarjalan- eli livvinkielinen) Anusrandaine-runokokoelma ilmestyy
- 1981: Språkbruk börjar utkomma
- 1982: Ordbok över Finlands svenska folkmål I utkommer
- 1982: Viljo Koivisto: Drabibosko ta rannibosko byrjiba ilmestyy (ensimmäinen painettu romanikielinen oppimateriaali)
- 1985: Vanhan kirjasuomen sanakirjan 1. osa ilmestyy Mikael Agricolan päivänä
- 1985: Suomen murteiden sanakirjan 1. osa ilmestyy Aleksis Kiven päivänä
- 1985: Terhi Rissanen: Viittomakielen perusrakenne ilmestyy (ensimmäinen kielitieteellinen tutkimus suomalaisesta viittomakielestä)
- 1987: Kieliposti alkaa ilmestyä (–1993)
- 1990: Suomen kielen perussanakirjan 1. osa ilmestyy
- 1990: Karjalankielinen Oma Mua -lehti alkaa ilmestyä
- 1992: Suomen sanojen alkuperän 1. osa ilmestyy
- 1994: Hiidenkivi alkaa ilmestyä
- 1994: Viljo Koiviston romani–suomi–englanti-sanakirja Romano–finitiko– angliko laavesko liin ilmestyy
- 1994: Yleisradion viittomakieliset uutiset alkavat
- 1995: Yleisradion romanikieliset uutiset alkavat
- 1997: CD-Perussanakirja ilmestyy
- 1997: Suuri Suomi–ruotsi- sanakirja ilmestyy
- 1998: Suomalaisen viittomakielen perus- sanakirja ilmestyy
2000-luku
Kielen asema
- 2000: Suomen perustuslain 17 §: saamelaisilla oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
- 2000: Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki voimaan
- 2000: Finskan för status som officiellt minoritetsspråk i Sverige
- 2001: Giellagas-instituutti Oulun yliopistoon
- 2003: Ruotsin kielen kielipoliittinen toimintaohjelma Tänk om…
- 2004: Uusi kielilaki voimaan
- 2004: Saamen kielilaki voimaan (kumoaa vuoden 1991 lain)
- 2004: Inarinsaamen tutkija Kotukseen
- 2004: Suomalaisen viittomakielen määräaikainen professuuri Jyväskylän yliopistoon YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus (tunnustaa mm. kuurojen oikeuden saada viittomakielistä opetusta ja ammattitaitoista tulkkauspalvelua sekä oikeuden edistää kulttuuriaan ja kielellistä identiteettiään). Suomi allekirjoittaa sopimuksen 2007.
- 2009: Suomen kielen kielipoliittinen toimintaohjelma Suomen kielen tulevaisuus
- 2009: Romanikielen kielipoliittinen toimintaohjelma
- 2009: Karjalan kielen professuuri Joensuun yliopistoon
- 2010: Viittomakielen kielipoliittinen toimintaohjelma ilmestyy
Kielen kirjallinen käyttö
- 2002: Hoyer & Kronlund-Saarikoski: Se vårt språk! Näe kielemme! ilmestyy (ensimmäinen kielitieteellinen tutkimus suomenruotsalaisesta viittomakielestä)
- 2003: Uuzi Sana (livvinkielinen Uusi testamentti) ilmestyy
- 2003: Suvi - suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja ilmestyy (http://www.viittomat.net/)
- 2003: Suomi–viro-suursanakirja ilmestyy
- 2004: Kielitoimiston sanakirjan sähköinen versio ilmestyy
- 2006: Kielitoimiston sanakirja ilmestyy painettuna
- 2006: Kotuksen aineistopalvelu Kaino avataan
- 2007: Suomen romanin äänne- ja muotorakenne ilmestyy (ensimmäinen kattava tieteellinen kuvaus romanikielestä)
- 2007: Luukkaan evankeliumi (DVD) viittomakielellä
- 2009: Karjalan kielen sanakirjan sähköinen versio ilmestyy