Aviisi kirjoitti 29.9.2016, että Tampereen teknillisen yliopiston hallitus esittää vuonna 2018 aloittavalle uudelle korkeakoululle nimeä Tampereen uusi yliopisto. Uusi korkeakoulu muodostuu, kun Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyvät.
Helsingin Uutiset puolestaan kertoi 30.9.2016 nimiehdotuksista, joita on esitetty Helsingin Vuosaaren uusille kouluille. Uudet koulut syntyvät nykyisiä kouluja yhdistämällä. Opetuslautakunnan päätösehdotuksen mukaan niiden nimet olisivat Puistopolun peruskoulu, Merilahden peruskoulu ja Vuoniityn peruskoulu.
Millainen nimi oppilaitokselle?
Hyvä oppilaitoksen nimi sisältää koulutusasteeseen viittaavan, oppilaitosta tarkoittavan sanan, kuten peruskoulu tai yliopisto. Lisäksi nimi kertoo, missä oppilaitos sijaitsee tai mitä siellä voi opiskella. Tämä perusohje pätee niin uusien kuin yhdistyvienkin oppilaitosten nimiin.
Sekä Tampereen että Vuosaaren nimiehdotukset vaikuttavat muodoltaan täyttävän edellä mainitut kriteerit. Niissä on kuitenkin muita ongelmia.
Keinotekoinen paikannimi johtaa harhaan
Helsingin nimistötoimikunta on lausunut Vuosaaren nykyisten koulujen itse ehdottamista uusista nimistä kesäkuussa 2016. Lausunnosta käy ilmi, että uusien koulujen nimiehdotuksiin sisältyvät muun muassa ”paikannimet” Merilahti ja Vuoniitty. Nämä nimet eivät kuitenkaan viittaa todellisiin paikkoihin, vaan ne on ilmeisesti muodostettu keinotekoisesti yhdistyvien koulujen nykyisistä nimistä: Kallahden peruskoulusta ja Meri-Rastilan ala-asteesta on saatu Merilahden peruskoulu ja Heteniityn ala-asteesta ja Vuosaaren peruskoulusta puolestaan Vuoniityn peruskoulu.
Nimistötoimikunta toteaa lausunnossaan, että alueen vakiintuneeseen paikannimistöön kuulumattomia ja keinotekoisia nimiyhdistelmiä ei tule perusteettomasti luoda. Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuolto on ehdottomasti samaa mieltä: Jos Heteniitynkentän laidalla sijaitseekin Vuoniityn peruskoulu, mutta Vuoniittyä ei ole olemassa, kärsii sekä nimien opastavuus että kulttuurisesti arvokkaiden paikannimien tunnettuus.
Keinotekoisten nimien perusteella on vaikea päätellä, missä koulu sijaitsee, ja nimet hämärtävät asukkaiden käsitystä alueen historiaan liittyvistä vanhoista paikannimistä. Sen sijaan perinteisten paikannimien käyttö virallisessa nimistössä lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja vahvistaa kotiseututunnetta.
Uusi ei kestä aikaa
Tampereen uudelle korkeakoululle ehdotettu nimi Tampereen uusi yliopisto sisältää adjektiivin uusi. Adjektiivi on ongelmallinen siksi, että nimet on tarkoitus luoda kestämään aikaa. Se, mitä nimitetään uudeksi tänään, ei välttämättä tunnu lainkaan uudelta viiden vuoden kuluttua.
Uusi ei siis tuo jo olemassa olevaan Tampereen yliopisto -nimeen lisäarvoa, vaan muistuttaa vuoden 2018 yhdistymisestä. Adjektiivi myös tekee nimestä käytössä hankalamman. Nimen perusteella voisi tulkita epäsuorasti, että toiminnassa on myös Tampereen vanha yliopisto.
Yhdistyminen ei välttämättä edellytä uutta nimeä
Kun kunnat, virastot tai oppilaitokset yhdistyvät, on tavallista ja ymmärrettävääkin, että osapuolet haluavat uudelle kokonaisuudelle uuden nimen. Sillä pyritään usein takaamaan osapuolten tasa-arvoinen asema tai halutaan korostaa, että toimintakin on vastedes uudenlaista ‒ yleensä kaikin puolin entistä parempaa.
Kansalaisen näkökulmasta organisaatiomuutokset ja yhdistymiset eivät välttämättä vaadi nimenmuutosta. Oppilaitoksen toiminta tai oppiaineiden valikoima saattaa muuttua ilman yhdistymisiäkin, eikä nimeä tällöinkään ole aina tarpeen muuttaa. Jo olemassa olevalle, toimivalle nimelle voi olla vaikea keksiä paremmin toimintaa ja sijaintia kuvaavaa vaihtoehtoa.
Vakiintuneen nimen tunnettuudella on oma arvonsa sekä opastavuuden että brändäyksen näkökulmasta. Yhdistymistilanteissa kannattaa siis aina harkita, onko jokin olemassa olevista nimistä edelleen käyttökelpoinen.
Kirjoitus on julkaistu Kotimaisten kielten keskuksen Hyvää virkakieltä -palstalla 7.10.2016.