Kampanjan päätöstilaisuus oli selkeän kielen päivänä 13.10.2015. Säätytalossa. Kampanja ei silti ole vielä ohi, vaan se jatkuu vuoden loppuun asti.
Kampanjan pilotit ja onnistumistarinat esimerkkeinä
Päätöstilaisuudessa Kela, Tampereen kaupunki ja Verohallinto kertoivat kokemuksistaan kampanjan pilotteina. Kelassa on koottu ohjesivuja ja lomakkeita suunnittelemaan kaikki ne, joiden tiedoista ja taidoista on hyötyä: asianosaajat, laintuntijat, asiakasneuvojat, kääntäjät, viestintäihmiset ja muut kulloinkin tarpeelliset.
Verohallinnossa otetaan hyvän virkakielen taidot osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä ja tehdään käytettävyystestauksesta vakinaisempi osa uusien tekstien valmistelua. Tampereella taas on tehty opas esittelylistojen kirjoittajille. Pilotit olivat myös lisänneet selkokielen käyttöä.
Lokakuun kolmantenatoista vietetään myös epäonnistumisen päivää, mutta kampanjan päätöstilaisuudessa pääosassa olivat onnistujat. Tuolloin palkittiin Onnistumistarinat-kilpailun parhaat eli ne kertomukset hyvästä virkakieliteosta, jotka yleisö oli äänestänyt innostavimmiksi.
Eniten ääniä sai Helsingin rakennusviraston Twitter-tiedottaminen ja toiseksi tulivat Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokieliset potilasohjeet. Muut onnistumistarinoiden lähettäjät saivat kunniakirjan kiitokseksi hyvästä työstä.
Keppiä, porkkanaa ja tahtotilaa
Onnistumistarinoissa on monentyyppisiä esimerkkejä siitä, kuinka parantaa virkakieltä. Uusia ratkaisuja työtä haittaaviin ongelmiin syntyy usein juuri työn suorittajien keskuudessa. Pitääkö päätöksen valmistelijan esitystä tai sen perusteluja etsimällä etsiä esityslistalta? Tehkääpä esityslistoille malli, jossa asia, taustat ja perustelut esitetään vakiojärjestyksessä. Ovatko organisaationne uudet yksikönnimet aina vähintään kolmisanaisia? Perustakaa nimistöryhmä, jossa on myös kielen tai viestinnän asiantuntemusta ja vetäjänä joku johdon edustaja.
Yhteistä onnistujille on, että organisaation johto tukee uudistuksia. Esimerkiksi edellä kuvatun kaltaisia keinoja ei voisikaan ottaa käyttöön ilman johdon päätöksiä.
Johdon päätöksiä tarvitaan nimenomaan siihen, että koko organisaatio saadaan ottamaan käyttöön uudet tavat. Esimerkiksi Uudenmaan liiton onnistumistarinan takasi se päätös, etteivät hallituksen esityslistalle enää pääse esitykset, jotka eivät ole uuden mallin mukaisia. Tätä voi luonnehtia keppimenetelmäksi.
Kepin rinnalla tarvitaan myös porkkanaa, kuten onnistujien palkitsemista. Sitä harrastaa mm. Euroopan komissio: vuosittain annetaan Clear Writing -palkintoja tiimeille, jotka ovat tehneet hyviä tekstejä.
Hyvät käytännöt ja tekijät esiin − vuosittain?
Esimerkit ovat tärkeitä, sillä niistä saa ideoita ja inspiraatiota. Merkitystä ei ole pelkästään sillä, miten jokin asia on tehty ja mitä hyötyä siitä on saatu. Merkityksellistä on myös tieto siitä, että muut viranomaiset parantavat virkakieltään, kehittävät tekstejään ja tekevät tekstien kirjoittamisesta työprosesseissa näkyvämpiä. Juuri tätä viestiä vievät sekä kampanjan pilotit että onnistumistarinat.
Hyvästä työstä pitää saada tunnustusta. Kun onnistuneesta tekstistä palkitaan, kaikki tietävät, että uudistusta arvostetaan. Tänä vuonna palkittiin Suomessa ensimmäisen kerran hyvästä virkakieliteosta.
Naapurimaat ovat jo ehtineen meitä ennen: Ruotsissa on Klarspråkskristallen-palkinto jaettu viranomaiselle vuosittain vuodesta 1998 lähtien, Norjassa Statens klarspråkspris vuodesta 2009 ja Virossa Selge sõnum -palkinto ensimmäisen kerran viime vuonna.
Virkakielessä riittää selkeyttämistä kampanjan jälkeenkin. Tavoitteena onkin, että kampanjan loppu on lähtölaukaus entistäkin energisemmälle virkakielityölle. Hyvän virkakielen toimintaohjelma on pullollaan hyödyllisiä vinkkejä, jotka odottavat aina uusia toteuttajia.
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ehdotti kampanjan päätöstilaisuuden lopuksi, että selkeän kielen päivänä ryhdyttäisiin pitämään inspiraatiotilaisuus virkakielityön avuksi joka vuosi. Tämän vuoden tilaisuus sopisi ohjelmansa puolesta hyvin tulevienkin tilaisuuksien malliksi. Merkitään siis jo kalenteriin varmuuden vuoksi 13.10.2016!
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 28.10.2015.