Eräs Kielitoimiston sanakirjan käyttäjä huomasi, että sanakirjasta puuttuu muistiainen, muistoksi annettu tuliainen. Sana esiintyy esimerkiksi laulussa Joulupukki, joulupukki: ”Täs on teille muistiaiset, pienet joulumaistiaiset.”
Ehkä muistiainen voisi olla paitsi tuliaisiksi, myös läksiäisiksi annettu muistolahja. Joissakin nettiesiintymissä sanalla on merkitys ’muistuma’. Suppeassa, kasvihoroskooppeja harrastavassa piirissä sitä näkyy käytettävän myös kasvinnimenä, tarkoittamassa lemmikkiä.
Nykysuomen sanakirjassa on monikollinen hakusana muistiaiset, joka tarkoittaa muistoa tai muistutusta, mutta myös suvun vainajien muistojuhlaa (siis samaa kuin muistajaiset). Tilaisuuden tai tapahtuman nimenä tällaisia aiset, äiset ‑loppuisia sanoja käytetäänkin yksinomaan monikossa: arpajaiset, harjakaiset, jäähyväiset, läksiäiset, nimiäiset, ristiäiset, rääppiäiset, tanssiaiset, tupaantuliaiset, varpajaiset.
Silloin kun sanalla tarkoitetaan jotakin annettavaa tai saatavaa, sitä voidaan käyttää myös yksikössä, kuten sanaa tuliainen, joka on merkitykseltään läheinen sanojen tuominen ja vieminen kanssa. Nämä kaikki kolme esiintyvät kuitenkin tavallisimmin monikossa (esim. ostaa kahvipaketti viemisiksi/tuomisiksi/tuliaisiksi). Sanakirjoissa monikolliseksi hakusanoitetussa sanassa maistiaiset yhdistyy tilaisuuden merkitys (= maistajaiset) ja maistettavan merkitys (esim. saada maistiaisia). Nykyisin maistiainen-sanaa käytetään myös yksikössä, ennen muuta abstraktissa merkityksessä (esim. maistiainen uudelta levyltä).
Muistiainen pääsee varmasti Kielitoimiston sanakirjan seuraavaan versioon muistolahjan merkityksessä. Se, mitkä muut käyttöyhteydet katsotaan aiheelliseksi ottaa mukaan, on vielä auki.
Julkaistu 2.9.2008 palstalla Sanasta sanasta – ajan sanojen taustaa (2005–2013).