Vuonna 2003 Yhdysvallat, Venäjä, Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan unioni laativat suunnitelman, jonka mukaisesti edettäisiin, jotta Lähi-itään saataisiin rauha. Rauhansuunnitelmaan kuului myös itsenäisen Palestiinan valtion perustaminen. Suunnitelmaa luonnostellutta ryhmittymää kutsuttiin tuolloin ”Lähi-idän kvartetiksi” ja suunnitelmasta käytettiin englannin kielellä nimitystä Road Map for Peace. Tämän suunnitelman uutisoinnista alkaa tämä juttu.
Mikä ihmeen ”tiekartta”?
Muistan kuulleeni uutisen Lähi-idän rauhanneuvottelujen tilanteesta tuoreeltaan huhtikuun lopussa vuonna 2003. En ymmärtänyt alkuun, mistä puhuttiin, kun sanaa tiekartta käytettiin rauhanneuvottelujen yhteydessä. Ihmettelin, miksi ihmeessä rauhaan tähtäävä suunnitelma onkin suomen kielellä yhtäkkiä ”tiekartta”.
Hämmensi sana muitakin. Esimerkiksi Ylen verkkouutisten otsikossa (linkki liitteenä) se pantiin lainausmerkkeihin: Lähi-idän ”tiekartta” esiteltiin. Kielen ammattilaisena ymmärsin toki heti, etteivät suomalaiset toimittajat ”tiekarttaa” keksineet, vaan sanan käyttötapa tuli vieraasta kielestä, arvaten englannista.
Tiekartta on vanha käännöslaina, joka sai uuden merkityksen
Yhdyssana tiekartta on ollut suomen kielessä pitkään. Se on hakusanana jo Nykysuomen sanakirjassa (tiekartta ’jonkin alueen tiet esittävä kartta’). Tiekartta on mitä luultavimmin käännöslaina, niin kuin useat suomen yhdyssanat. Käännöslaina muodostetaan niin, että lainanantajakielen ilmaus käännetään yksi yhteen kohdekieleen. Ammoin suomen tiekartan mallina on voinut toimia esimerkiksi ruotsin sana vägkarta.
Nyt puheena olevaan tiekartta-sanan käyttöön liittyy kuitenkin toinen ilmiö: merkityksen lainautuminen. Merkityslainaksi sanotaan sanalle tai muulle ilmaukselle kehittynyttä uutta merkitystä, joka perustuu vieraan kielen malliin. Road map on kielikuva suunnitelman nimessä Road Map for Peace. Arvostetussa sanakirjassa (Oxford Advanced American Dictionary) on ilmauksen road map kuvallisesta käytöstä kaksi selitettä:
a set of instructions or suggestions about how to do something or find out about something
a plan for the future, usually with a particular goal
Ongelmana keväällä 2003 oli se, ettei suomen sanaa tiekartta ollut käytetty vastaavalla tavalla kuvallisesti eikä sanassa ollut jälkeäkään kuvallisuudesta, joka yhdistyy englannin kielen ilmauksen road map merkitykseen.
Tiekarttojen piirtämisestä tuli villitys
En pitänyt suomen sanan tiekartta kuvallisesta käytöstä rauhanprosessin uutisoinnin yhteydessä vuonna 2003. Minusta se oli ontuva ilmaus, joka ei tuonut esiin rauhanteon luonnetta. Muistan kuitenkin ajatelleeni, ettei tilanteesta kannata huolestua. Kun vähän aikaa kuluu, tiekartan käyttö unohtuu pian; muotihan vanhenee yleensä äkkiä. Palataan puhumaan vaikkapa (rauhan)suunnitelmista, rauhanprosesseista, rauhanprosessin etenemisestä tai etenemissuunnitelmasta.
Toisin kävi. Sanan käyttö levisi yhä uusille alueille, tiekarttojen piirtämisestä tuli suorastaan villitys. 2000-luvulla on totisesti riittänyt tiekarttoja. Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n laajentumisprosessista on tehty tiekarttaa. Ilmastosopimuksia ei synny ilman tiekarttoja (Balin ilmastokokouksen tiekartta). Tutkijat ja seurakunnat sommittelevat hankkeistaan tiekarttoja.
Julkishallinto ei ole halunnut jäädä kyydistä. Tiekarttoja on joka lähtöön, tässä vain muutama esimerkki viime aikojen hankkeista: Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta (TKI-tiekartta), Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta 2019-2023, TIEKARTTA 2030 - Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys, Vähähiiliset tiekartat 2035, Massadigitoinnin tiekartta.
Tiekartaton tulevaisuus
Sanan tiekartta merkityksenlaajentuma esitetään myös Kielitoimiston sanakirjassa, jossa sanaa selitetään käytettävän ’pitkän aikavälin laajoista (vaiheittain toteutettavista) suunnitelmista’. Minulla on sama ihmetyksen tunne kuin keväällä 2003. En ole vieläkään tottunut suomen kielen tiekartan käyttöön merkityksessä ’suunnitelma’. Ilmaus ontuu mielestäni edelleen.
Kielikuvien käyttöä pitäisi harkita tarkoin viranomaisviestinnässä. Esimerkiksi selkokielen tarvitsijoille tiekartan ilmaisema kuvakieli ei avaudu. Moni ei oikeasti ymmärrä, että kyseessä on suunnitelma, ei kartta.
Elämme koronaviruksen aiheuttaman epidemian aikaa. Keinoja normaalioloihin palaamiseksi pohditaan niin julkishallinnossa kuin elinkeinoelämässä. Jotta epidemiaan liittyvä viestintä tavoittaisi kaikki kansalaiset, ei siinä pitäisi käyttää ilmauksia, jotka ennakolta tiedetään monille hankaliksi. Toivottavasti normaaliolojen palauttamiseen tähtäävistä suunnitelmista ei alettaisi käyttää nimitystä ”koronatiekartta”.
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 25.8.2020.