Siitä on jo aikaa, kun virkamiesten paras hyve oli laaja tietämys ja oikeassa olemisen taito. Pelkkä äly ja tieto eivät enää tee asiantuntijaa. Pitää pystyä myös kertomaan muille omasta asiastaan ja ajatuksistaan. Virkamiestenkin on osattava viestiä ja vaikuttaa.
Viestintätaidoiksi on perinteisesti mielletty se, että suoriutuu kunnialla ja takeltelematta toimittajan haastattelusta. Se on toki hyvä taito edelleen. Tarpeellisiin viestintätaitoihin kuuluu kuitenkin myös paljon muuta.
On osattava kirjoittaa sujuvasti ja ymmärrettävästi niin muistioita, pykäliä, puheita kuin twiittejäkin. On osattava pitää esittelypuheenvuoroja ja argumentoida kokouksissa ja neuvotteluissa. On suoriuduttava vaikeista vuorovaikutustilanteista työpaikalla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Ja pitäisipä vielä olla valovoimainen esiintyjä videolla ja sanaseppo somessakin. Lisäksi kaikkea tätä pitäisi mielellään osata muullakin kuin suomen kielellä.
Tämä lista voi hirvittää perusvirkamiestä. Usein vieläkin törmää ajatukseen, että hyväksi viestijäksi synnytään. Ja jos ei ole lahjoja annettu, ei auta kuin tyytyä kohtaloon. Onneksi yhä useampi virkamies on hoksannut, että viestintätaitoja voi harjoitella ja taidoissa voi aidosti kehittyä. Useimmissa organisaatioissa onkin tarjolla viestintävalmennusta. Työnantajan näkökulmasta ei ole yhdentekevää, hakeutuuko henkilöstö näihin valmennuksiin vai ei.
Liikenne- ja viestintäministeriö on aktiivisesti mukana virkakielikampanjassa. Kirjoittamisen ja kielen selkiyttämisen ohella halusimme panostaa virkamiesten viestintätaitojen kehittämiseen. Meillä linjattiin, että hyvät viestintätaidot kuuluvat jokaisen virkamiehen perustyökalupakkiin.
Jotta kaikilla on mahdollisuus kehittää taitojaan, viestintävalmennuksista tehtiin pakollisia. Loimme viestinnän valmennuspaketin, joka kaikkien on käytävä läpi. Valmennukseen kuuluu esiintymistä, kirjoittamista ja median toimintatapojen ymmärtämistä. Lisäksi valmennamme henkilöstöä aktiivisesti myös sosiaalisen median taidoissa.
Haastan muitakin organisaatioita pohtimaan, millainen osaaminen tekee tänä päivänä huippuasiantuntijan, hyvän johtajan tai tehokkaan assistentin.
Rohkenen väittää, että hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot kuuluvat perusosaamiseen kaikissa ammattiryhmissä. Väitän myös, että toimiva ja ymmärrettävä viestintä löytyy jokaisen tehokkaan ja tuottavan organisaation menestystekijöiden listalta.
Kirjoitus on julkaistu 10.8.2015 osana Kotuksen virkakielikampanjaa.