Kevään 2003 ylioppilasaineissa oli yhtenä kirjoitustehtävään liittyvänä aineistona rapmusiikkia käsittelevä teksti, jossa käytettiin sanaa suomirap (= suomalainen rapmusiikki). Kokelaiden teksteissä sanan oikeinkirjoitus oli kirjavaa: Suomi-rap, Suomirap, suomiräp, suomiräppi. Ei ihme, sillä amerikanenglannista lainattu rap-sana, joka tarkoittaa ’rytmistä puhelaulua’, voidaan suomessa sanakirjankin mukaan kirjoittaa eri tavoin. Alkukielen mukaisen rap-asun lisäksi ainakin CD-Perussanakirja tarjoaa ääntämykseen mukautettua kirjoitusasua räppi, joka tosin on tyylilajiltaan arkisempi.
Mutta entäpä sana Suomi yhdyssanan osana? Eikö se erisnimenä pitäisi kirjoittaa isolla alkukirjaimella? Vastaus ei ole ihan yksiselitteinen. Yhdyssanan suomirap osien välillä vallitseva suhdehan ei ole sama kuin määrite- ja perusosan suhde vaikkapa sanatyypissä Matti-eno (= eno, jonka nimi on Matti). Tällainen olisi ehkä Suomi-neito, vaikka se onkin kuvailmaus. Suomirap ei liioin ole sinänsä erisnimi (kuten Suomitalo, ’Suomitalo-niminen rakennus’). Pikemminkin suhde on sama kuin uudehkoissa termeissä eurooppaoikeus ja eurooppaministeri, joiden alkuosaa on luonnehdittu lähinnä adjektiiviseksi.
Sana suomirap on samantyyppinen kuin sanakirjassakin esiintyvä suomipoika (’suomalainen mies’; esimerkiksi ”suomipoika maailmalla”). Kirjasta löytyvät suomipojan lisäksi suomimakkara (nykyisen lenkkimakkaran edeltäjä halpana yleismakkarana) ja varsinkin historian käsitteeksi mainittu suomisyöjä, josta annetaan suositus ”paremmin: Suomen-syöjä”. Nominatiivi on näissä sanoissa asemassa, jossa yleensä on genetiivimuoto Suomen tai adjektiiviattribuutti suomalainen.
Lehti- ym. teksteistä suomi-alkuisia yhdyssanoja (sekä isolla että pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna) löytyy paljon: suomijazz, suomihumppa, suomi-iskelmä, suomimusiikki (”Pitkästä aikaa suomimusiikki kolahti päähän.”); suomirock; suomityttö (”Hyvin menee, suomityttö!”), suomielokuva (’suomalainen elokuva’; "Pahat pojat on onnistunut amerikkalainen suomifilmi.”). Mallia on varmaan suomimakkaran lisäksi antanut yhtiön nimi Suomi Filmi.
Virallinen kielenhuoltoelin, suomen kielen lautakunta, on vuonna 2003 käsitellyt tätä sanatyyppiä osana alkukirjaimen käyttöä koskevaa keskustelua ja todennut pienellä ja yhteen kirjoittamisen asianmukaiseksi. Suomalaisen kevyen musiikin historiaa esittelevään teokseen on myös ehdotettu kirjoitusasua suomirock. Ainahan voi selvyyden tai vaihtelun vuoksi käyttää myös sanaliittoa suomalainen rock (tai rap jne.).
Kielenkäytössä sanatyyppi suomirap tuntuu hyvinkin käyttökelpoiselta, ja sen mukaan syntyy yhä uusia sanoja. Televisiossa esiintyi syksyllä nuori saamelainen rapmuusikko, joka sanoi, että kun on olemassa suomiräppiä, niin miksei voisi olla myös saameräppiä: ”Kyllä saameksikin voi räpäyttää!”
Täydennystä hallitustenväliseen
Hiidenkivessä nro 5/2003 kirjoitin tällä palstalla lyhenteestä HVK ja pohdin sanaparin hallitusten välinen yhteen ja erikseen kirjoittamista lähinnä lehtiteksteissä. Kirjoitusta kommentoi ystävällisesti hallintoneuvos Niilo Jääskinen, jonka mukaan termi hallitustenvälinen on käytössä laajemminkin kuin Euroopan unionin yhteydessä. Se tarkoittaa kansainvälisen yhteistyön organisointitapaa, jossa yhteistyön subjekteina ovat suvereenien valtioiden hallitukset.
Kirjoitus on julkaistu Ajan sana -palstalla Hiidenkivi-lehdessä 6/2003.