Kielitoimiston sanakirjassa muisti määritellään kyvyksi säilyttää mielessään kokemuksia ja tietoja sekä palauttaa ne tajuntaansa. Tietotekniikasta puhuttaessa muistilla tarkoitetaan tietokoneiden osia, joihin tietoja tallennetaan.
Muisti hahmotetaan ensisijaisesti yksilön ominaisuudeksi, mutta varsinkin yhteisen kulttuuriperinnön säilyttämisen yhteydessä esiintyy usein sanaliitto kansakunnan muisti. Sillä tarkoitetaan kollektiivista historian tajua ja tuntemusta. Tällaisen yhteisen muistin tukena yhteiskunta pitää yllä muistiorganisaatioita. Muistiorganisaatio on termi, joka kattaa kirjastot, arkistot ja museot. Niiden suojissa vaalitaan kulttuurihistoriallisia aarteita, kuten erilaisia kirjallisia materiaaleja, valo- ja elokuvia sekä taide-esineitä.
Tapani Onnela kirjoittaa Kansalliskirjasto-lehdessä: ”Tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään menneisyyttä käsittelevän tiedon varassa. Siksi on tärkeää, että kulttuuriperintömme on saavutettavissa myös tulevaisuudessa, koska jokainen sukupolvi luo oman tulkintansa menneisyydestä.”
Kirjastot, museot ja arkistot ovat siis muistiorganisaatioita. Joskus termiin voi törmätä toisenlaisessakin yhteydessä: atk-terminä se tarkoittaa muistipiirin loogista rakennetta.
Julkaistu 3.10.2007 palstalla Sanasta sanasta – ajan sanojen taustaa (2005–2013).