Julkishallinnon nimillä tarkoitetaan valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen nimiä. Tällaisia ovat esimerkiksi virastojen, toimielinten ja toimialojen nimet sekä palveluiden ja hankkeiden nimet.
Kun nimeä valitaan, on otettava huomioon monia seikkoja. Usein kannattaakin kääntyä kielen ja nimistön asiantuntijoiden puoleen. Nimestä päättäminen ei kuitenkaan koskaan ole yksinkertaista.
Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta yhdistyivät vuonna 2019. Tällöin sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan uusi keskusvirasto, jonka nimeksi valikoitui lopulta Ruokavirasto – Livsmedelsverket.
Ruokavirasto on siis pian ollut olemassa viisi vuotta. Tähän kolumniin on haastateltu Ruokaviraston viestinnän erityisasiantuntijaa Pia-Maria Jokipiitä. Hän kertoo muun muassa, miten nimi sai alkunsa ja millaista palautetta siitä on tullut.
Suomenkieliseksi nimeksi useita ehdokkaita
Julkishallinnossa nimiä syntyy monella eri tavalla. Nimen päättämiseksi voidaan perustaa esimerkiksi työryhmä, mutta nimet voivat joskus syntyä myös ilman kunnollista suunnittelua. Nimen valintaa varten voidaan järjestää myös nimikilpailu.
– Ruokaviraston tapauksessa nimeä alettiin etsiä nimikilpailun avulla. Kilpailun säännöissä hyödynnettiin Kotimaisten kielten keskuksen ohjeistusta, Jokipii kertoo.
Yleensä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää nimikilpailua keskeisille julkishallinnon kohteille, kuten virastoille tai sairaaloille, koska niille sopii aina parhaiten toimintaa kuvaava nimi. Kilpailusta voi kuitenkin saada ideoita.
Nimikilpailussa ehdotuksia kertyi yhteensä 170, ja monet niistä sisälsivät useita eri nimivaihtoehtoja. Näistä vaihtoehdoista nimeä suunnitelleen hankkeen viestintäryhmä valitsi käyttökelpoisimmat.
– Arvioimme, että Ruokavirasto ja Elintarvikevirasto ovat nimistä selkeimpiä ja lyhyimpiä.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) antoi oman lausuntonsa, kun sitä pyydettiin. Kotus suositti nimeä Elintarvikevirasto – Livsmedelsverket ja esitti suositukselle kattavat perustelut. Mutta päätös nimestä ei kuitenkaan ollut yksinkertainen. Elintarvikevirasto (EVI) oli yksi niistä virastoista, jotka yhdistettiin Elintarviketurvallisuusvirastoksi vuonna 2006. Elintarvikevirasto on siis ollut aiemminkin olemassa.
– Tämä oli merkittävä tekijä, kun uuden viraston valmistelussa mietittiin Kotuksen suosittamia nimivaihtoehtoja.
Nimi tehtävien mukaan
– Haussa oli nimi, joka täyttää kieli- ja hallintolain vaatimukset. Viraston nimen pitää olla toimiva sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän lisäksi nimen pitää olla helposti käännettävissä myös englanniksi, kuvailee Jokipii.
On melko yleistä, että erilaisten virastojen tehtäväkentät ovat niin moninaisia, ettei täydellistä nimivaihtoehtoa ole mahdollista löytää. Tärkeintä kuitenkin on, että nimi kuvastaa organisaation ydintoimintaa. Usein kun hallinnon nimiä valitaan, joudutaan tekemään erilaisia valintoja, ja jokainen nimi onkin yleensä kompromissi.
– Suomenkieliseksi nimeksi valikoitui Ruokavirasto, sillä nimi on lyhyt sekä ytimekäs ja sitä on helppo käyttää sekä taivuttaa. Ruokavirasto-nimi ei myöskään ole ollut aiemmin käytössä, mikä konkretisoi kokonaan uuden viraston syntymistä.
Organisaatiomuutoksessa nimeä ei ole välttämätöntä muuttaa, jos perustehtävät säilyvät, vaan hyvän nimen säilyttäminen voi olla pikemminkin etu. Ruokaviraston nimen kohdalla kuitenkin katsottiin, ettei aiemmin käytössä ollut nimi kuvannut uuden, toiminnaltaan merkittävästi laajemman, viraston tehtäviä.
– Lisäksi nimi palvelee ensisijaisesti kansalaista eikä sisällä arkikielessä harvinaisia sanoja. Ruoka-sana on ihmisläheinen ja kuvastaa hyvin viraston toimialaa.
Ruotsinkielinen nimi samanaikaisesti
Ruotsinkielisen nimen valintaan vaikutti merkittävästi valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta. Lautakunta suositti lausunnossaan ensisijaisesti ruotsinkielistä nimeä Livsmedelsverket riippumatta siitä, tuleeko viraston suomenkieliseksi nimeksi Elintarvikevirasto vai Ruokavirasto.
– Lautakunta piti Mat-alkuisia nimiä sopimattomina ja totesi myös, että pitkään on ollut periaatteena valita uudelle viranomaiselle mahdollisuuksien mukaan sama ruotsinkielinen nimi kuin Ruotsin vastaavalla viranomaisella, Jokipii selventää.
Lisäksi lautakunta totesi, että -myndigheten-loppuisia ruotsinkielisiä nimiä on Suomessa toistaiseksi vain muutama ja niiden ruotsinkielinen nimivalinta on perustunut siihen, että vastaavan viranomaisen nimi on Ruotsissa -myndigheten. Tästä syystä ruotsinkieliselle nimelle suositettiin -verket-loppua.
Risuja ja ruusuja
Julkishallinnon nimet herättävät ihmisissä ajatuksia ja mielipiteitä, kuten esimerkiksi Aurora Salmen kirjoittamasta artikkelista Julkishallinnon nimet huolestuttavat kansalaisia (2021) käy ilmi. Näin on tapahtunut myös Ruokaviraston nimen kohdalla.
– Nimeä on kiitetty sen selkeydestä, lyhyydestä ja helppokäyttöisyydestä sekä viraston sisällä että sidosryhmissä, kertoo Jokipii.
Kehujen lisäksi nimestä on tullut myös kritiikkiä.
– Kritiikki on kohdistunut erityisesti siihen, että laajaan toimialaamme kuuluu myös tehtäviä, jotka eivät suoranaisesti koske ruokaa. Tällaisia ovat olleet viraston aloituksesta lähtien esimerkiksi tehtävät, jotka liittyvät metsien hoitoon ja hyödyntämiseen sekä maaseudun hanketukiin, sekä tuoreimmista tehtävistämme koirarekisteri.
Lyhenne vain sisäiseen käyttöön
Ruokaviraston nimeä mietittäessä linjattiin, että Ruokavirasto käyttää aina virallista nimeään eikä nimeä lyhennetä. Tästä se on saanut kiitosta Kotimaisten kielten keskukselta. Tämä on myös linjassa eduskunnan oikeusasiamiehen näkemyksen kanssa, jonka mukaan viranomaisen pitää esiintyä ulospäin virallisella nimellään.
– On kuitenkin osoittautunut, että lyhenteelle on tarvetta muutamissa yhteyksissä, joissa merkkimäärä nimelle on rajallinen, Jokipii kertoo. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tietojärjestelmät, joissa nimen merkkimäärä saa olla enintään kymmenen merkkiä.
Näin ollen Ruokavirastossa järjestettiin Kotimaisten kielten keskuksen vetämä työpaja, jossa mietittiin Ruokavirastolle suomen- ja ruotsinkieliset lyhenteet sekä ohjeet niiden käyttämiseen.
– Lyhenteen muodostaminen ei tuonut merkittäviä muutoksia linjauksiimme, sillä käytämme edelleen aina julkisesti virallista Ruokavirasto-nimeä. Pyrimme myös huolehtimaan siitä, etteivät lyhenteet valu julkiseen käyttöön.
Apua nimien suunnitteluun
Sen lisäksi, että Kotimaisten kielten keskus tarjoaa tilauskoulutuksia, saa nimien suunnitteluun apua myös Nimet toimiviksi -kurssista, joka on osa Kotuksen Hyvä virkakieli -verkkokurssipakettia. Kurssi on kaikille avoin ja erittäin hyödyllinen etenkin viranomaisille, jotka osallistuvat nimien suunnitteluun tai ovat mukana päättämässä nimistä.
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 10. lokakuuta 2023.