Uutisista huomaamme, että eurovaalit lähestyvät. Vai pitäisikö sanoa europarlamenttivaalit? Tai olisiko EU-vaalit oikea ilmaus? Entäs Eurooppavaalit?
Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä, mutta voi niitä olla vähemmän rakkaillakin. Euroopan parlamentin vaalit eivät ole äänestysprosenttien perusteella suinkaan vaaleista suosituimmat. Niiden pitkä varsinainen nimi vain panee kielenkäyttäjiä etsimään lyhyempiä ja kätevämpiä vaihtoehtoja jokapäiväiseen käyttöön.
Eurovaalit, europarlamenttivaalit ja EU-vaalit
Suomessa on jo ennen EU-jäsenyyttä puhuttu eurovaaleista, europarlamenttivaaleista ja EU-vaaleista. Eurovaalit ovat näistä kaikkein lyhin ilmaus, ja nimitys vaatii toimiakseen sen, että euro-alun tunnistetaan heti viittaavan EU-asioihin. Tällä alkuosalla on monenlaista käyttöä. Ennen EU-jäsenyyttä euro-alku viittasi Eurooppaan yleensä, kuten sanat euroviisut, eurokommunismi, euro-ohjus. Nykyisin se viittaa EU:hun, kuten europarlamentti ja eurolääkäri, tai vielä useammin nimenomaan eurovaluuttaan, kuten euroaika ja euroseteli. Europarlamenttivaalit on eurovaaleja pitempi ja yksitulkintaisempi ilmaus, samoin EU-vaalit.
Noita kolmea ilmausta käytetään sekä viranomaisten tiedotuksessa että tiedotusvälineissä. Niillä ei ole tyylieroa, vaan ne ovat asiallisia mutta epävirallisia ilmauksia. Sen sijaan virallisia nimityksiä ne eivät ole. Asiakirjoissa puhutaan vain Euroopan parlamentin vaaleista, ja siksi tämä ilmaus esiintyykin viranomaisten sivuilla kaikkein useimmin. Tiedotusvälineissä sen sijaan lyhyet EU- ja eurovaalit ovat suosituimmat. Nimiä voidaan käyttää vaihdellen samassakin tekstissä, koska ne tunnistetaan samanmerkityksisiksi. Näin tehdään seuraavassa oikeusministeriön tiedotteessa.
Europarlamenttivaalit aikaistetaan toukokuulle 2014
Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien aikaistaminen kesäkuusta toukokuulle hyväksyttiin EU:n neuvostossa tänään. Europarlamenttivaalit järjestetään ajanjaksolla 22.–25. toukokuuta. – –.
EU-vaalien säännönmukainen ajankohta vuonna 2014 oli alun perin 5.–8. kesäkuuta. Vaaleja päätettiin kuitenkin aikaistaa kahdella viikolla, koska kesäkuun alkuun sijoittuu helluntai, joka on useimmissa jäsenvaltioissa kirkollinen pyhäpäivä.
Vaaleilla ei ole erisnimeä: siis ei ”Eurooppavaalit”
Joskus vaaleja nimitetään eurooppavaaleiksi, ja kirjoitusasuna vaihtelevat myös Eurooppa-vaalit ja Eurooppavaalit. Ensimmäinen vaihtoehto eurooppavaalit noudattaa sellaista yhdyssanatyyppiä, jossa maantieteellinen erisnimi onkin muuttunut yhdyssanan alussa yleisnimeksi. Silloin tämä yleisnimistynyt erisnimi kuvaa jotakin lajia, ei enää tiettyä yksilöä. Samalla tavalla ovat muodostuneet esimerkiksi suomirock ja suomimakkara, tietynlajinen rock tai makkara. Tavallisempaa on, että alkuosa on genetiivissä, kuten sanoissa ranskanleipä ja brysselinpitsi.
Suomen kielessä pienikirjaiminen eurooppa-alkuosa viittaa EU:hun. Melko kauan on puhuttu eurooppaoikeudesta, eräästä oikeusjärjestelmästä, ja samanlaisia sanoja on mallin mukaan muodostettu lisää. On eurooppaministeri, jonka tehtäviin kuuluvat yleiset EU-asiat. On eurooppayhtiö ja -osuuskunta, EU:n alueella pätevä yhtiö- ja osuuskuntamuoto. Jos taas kirjoitetaan Eurooppa erisnimenä isolla kirjaimella osana yhdyssanaa, käytetään yhdysmerkkiä. Mutta jos kirjoitetaan ”Eurooppavaalit”, tehdään pienikirjaimisesta yhdyssanasta erisnimi. Vaaleilla ei kuitenkaan ole erisnimiä vaan nimitykset: eihän kirjoiteta myöskään ”Eduskuntavaalit” eikä ”Presidentinvaalit”.
Hyvä nimitys on helppo ja selvä
Eurooppa-sanassa ongelmaa on myös sanan merkityksessä. Sanahan viittaa maanosaan, mutta Euroopan unioni on jo kauan nimittänyt kaikkea unioniin liittyvää eurooppalaiseksi, vaikka Eurooppaa on edelleen unionin ulkopuolellakin. Onhan näidenkin vaalien nimitys englanniksi European elections ja tsekiksi evropské volby. Eurooppa-alkuakin voi eräiden muiden kielten käytäntö tuoda tyrkylle. Saksassa esimerkiksi liittohallitus käyttää nimitystä Eurowahl ja ruotsissa Europavalet on näiden vaalien tavallisin nimitys.
Joskus voi olla epäselvää, kattaako eurooppalainen tai Eurooppa-alku vain unionimaat, vai kuuluuko mukaan unionin lisäksi muitakin maita, kuten ETA-maat ja Sveitsi kuuluvat eurooppalaisen sairaanhoitokortin hyväksyneisiin maihin, vai puhutaanko todella koko Euroopasta. Euroopassa ei ole yhteisiä vaaleja, joten kirjoitustapa Eurooppa-vaalit ei voi aiheuttaa todellista epäselvyyttä siitä, mistä vaaleista on kyse. Mutta miksi tuhlaisimme energiaa sisällön tai kirjoitustavan miettimiseen, kun kielessämme on peräti kolme selvää ja lyhyttä ilmausta samalle asialle?
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 6.11.2013.