Aamu alkaa aurinkoisena ja valtioneuvoston kääntäjä avaa sähköpostinsa. Kas, siellähän onkin odottamassa juuri se tärkeä käännöstyö, josta eräs virkamies oli edellisellä viikolla kertonut ja jonka piti tulla käännettäväksi tänään. Tekstin pituus on suunnilleen ennakoidun mittainen, joten se mahtuu sopivasti päivän muiden töiden joukkoon. Sitten vain hyvillä mielin kääntämään tekstiä mielessä koko ajan käännöksen kohderyhmä ja käyttötarkoitus.

Hommahan sujuu! Sisäisestä termipankista löytyy parinkin hankalan termin englanninkieliset termivastineet, ja käännösmuistiohjelma tarjoaa hyviä osumia aiemmista samaa aihetta käsitelleistä käännöksistä. Ennen kaikkea homma sujuu siksi, että suomenkielinen lähtöteksti on erinomaisesti kirjoitettu.

Kääntäjä huomaa, että tekstin pääviesti on ollut kirkkaana kirjoittajan mielessä. Kirjoittaja on miettinyt, kenelle kirjoittaa ja miksi. Hän on esimerkiksi selittänyt välttämättömät termit ja käyttänyt niitä yhdenmukaisesti.

Yhdessä kohdassa kääntäjä epäröi: tarkoittaako kirjoittaja sitä vai tätä? Parasta soittaa hänelle ja varmistaa asia. Kirjoittaja on iloinen yhteydenotosta ja korjaa suomenkielistäkin tekstiä selkeämmäksi. Samalla hän alan asiantuntijana mainitsee, että suomenkielisestä termistä y voisi käyttää käännöksessä termiä z. Sitä nimittäin käytetään nykyisin enemmän kuin termiä x, ja se on kuvaavampi kuin vanha termi. Kääntäjä on kiitollinen tästä tiedosta ja tallentaa sen myöhemmin myös termipankkiin muidenkin käytettäväksi.

Kääntäjä kertoo kirjoittajalle, että hän on kääntänyt erään kohdan suomenkielisestä tekstistä poikkeavalla tavalla. Kirjoittaja luottaa kääntäjän ratkaisuun ja asiantuntijuuteen, sillä kirjoittaja on jo oppinut, että mikä toimii yhdessä kielessä ja kulttuurissa ei välttämättä toimi toisessa.

Selkeän ja sopivanpituisen lähtötekstin ansiosta käännös valmistuu jopa etuajassa. Kääntäjä ehtii siksi ottaa käännettäväkseen myös yhden yllättävän ja kiireisen käännöstyön. Aina ei nimittäin voi ennakoida. Sen sijaan aina voi kirjoittaa hyvin. Se säästää paitsi kääntäjän myös lukijan aikaa.


Kirjoitus on julkaistu 4.9.2015 osana Kotuksen virkakielikampanjaa.

Jaa