Abiturientti kirjoittaa äidinkielen kokeessa verkkosivuista: ”Sivustot, joille vanhemmat ihmiset suuntautuvat, ovat erejä kuin nuorilla.”
Kokelas on onnistunut taivuttamaan eri-sanaa, vaikka se kieliopin mukaan on taipumaton. Murteissa tämä adjektiivi tosin satunnaisesti taipuu, esimerkiksi erillä lailla (= eri lailla). Eri-sanaa ei nykykielessä myöskään yleensä käytetä predikatiivina, vaan kirjakielessä sanotaan esimerkiksi, että ”ovat erilaisia (tai toisenlaisia)”.
Suomen kielessä on pieni joukko muitakin taipumattomia adjektiiveja, muun muassa seuraavat: aika (”pitää aika elämää”), aimo (”sai aimo tällin”), ensi (”ensi viikolla”), kunnon (”kunnon kansalaisia”), pikku (”vauvan pikku kätöset”), tosi (”apu tuli tosi tarpeeseen”) ja viime (”viime hetkellä”). Nykykielessä sävyltään vanhahtava on vähäisestä, mitättömästä käytettävä eto: ”Viitsittekin riidellä eto asiasta.”
Muutamat adjektiivit voivat esiintyä sekä taipumattomina että taipuneina. Tämmöinen on sana kelpo: ”Sai kelpo selkäsaunan”. ”Vaikutti ihan kelvolta kaverilta.” Samanlaista käyttöä on sanalla aito ja sen puhekielisellä parilla ehta. Voidaan tarjota ”aitoa tai aito amerikkalaista juustokakkua” ja ”ehtaa tai ehta konjakkia”.
Taipumattomia adjektiiveja käytetään substantiivien määritteinä: pikku tyttö, ilmi liekki, ensi lumi. Joskus tämmöinen sanaliitto on niin kiinteä, että se tiivistyy yhdyssanaksi: pikkutyttö, ilmiliekki (”talo on ilmi liekeissä tai ilmiliekeissä”), ensilumi.
Oikeinkirjoituksen yleissääntö on, että taipumaton adjektiivi kirjoitetaan jäljessä seuraavasta substantiivista eli pääsanastaan erilleen silloin, kun molemmat sanat ovat painollisia: ”Sattui pikku erehdys.” ”Olen eri mieltä.” Sentapaiset inen-loppuiset yhdysadjektiivit kuin erimielinen ja pikkupiirteinen kirjoitetaan kuitenkin aina yhteen.
Pikku sormi on mikä tahansa pieni sormi, mutta pikkusormi on uloin sormi.
Jos taas pääsana on painoton, se kirjoitetaan taipumattoman adjektiivin kanssa yhteen: ensi-ilta, erivapaus. Yhdyssanoilla on näissä ja eräissä muissa tapauksissa eri merkitys kuin sanaliitolla: pikku sormi on mikä tahansa pieni sormi, mutta pikkusormi on uloin sormi, aika mies on aikamoinen mies, mutta aikamies on aikuinen mies.
Myös sanaa ihme käytetään taipumattomana adjektiivina. Se tarkoittaa ihmeellistä, ihmeteltävää, merkillistä, kummallista, ja sillä ilmaistaan tilanteen mukaan joko ihailua tai kummeksuntaa. Uinnin ylivertainen supersankari, ihmemies Michael Phelps voitti Pekingin olympialaisissa kahdeksan kultamitalia – ihme mies!
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 12.10.2008.