Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä?
Ulla Tiililä pohtii, täyttävätkö sukupuolittuneet tehtävänimikkeet hallintolain hyvän kielen vaatimuksen.
Ulla Tiililä
Hallinnon uusin tekstilaji on lupaus
Seuraako palvelulupauksista muuta kuin työtuntien kulumista lupausten tekemiseen pikemminkin kuin itse palveluihin, pohtii Ulla Tiililä.
Kielen kehittämistä kolmesta suunnasta
Kun kieltä kehitetään, pitäisi huomio yksilötaitojen ja lainsäädännön ohella kiinnittää myös työkäytäntöihin ja -prosesseihin, muistuttaa Ulla Tiililä.
Täsmäasein vakiotekstien kimppuun!
Vakiotekstien parantaminen on monisyinen asia, joka vaatii monenlaista osaamista ja asiantuntijatiedon yhdistämistä, kirjoittaa Ulla Tiililä.
Uusi sosiaalihuoltolaki – mitä merkitystä virkakielelle?
Säädösteksti vaikuttaa virkakieleen, ja kielen laadulla on väliä myös itse säädöksen ymmärrettävyyden kannalta. Ulla Tiililä kertoo, millä tavalla.
Valta virkakielessä − tarua ja totta
Virkakieli ja valta kietoutuvat tiiviisti yhteen, mutta Ulla Tiililän mukaan usein hieman toisin kuin yleisesti ajatellaan.
Satsaus parempaan kielenkäyttöön maksaa itsensä takaisin
Ulla Tiililä haastaa kolumnissaan pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos hallinnon kielen parantamiseen suunnattaisiin muutama miljoona.
Tietojärjestelmät vaikuttavat virkakieleen
Ulla Tiililä kirjoittaa tietojärjestelmistä tekstien tuottamisen apuna.
Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä
Kieli käsitetään muusta toiminnasta irralliseksi kuriositeetiksi, jolle annetaan puheissa hiukan aikaa ja teksteissä pikkuisen tilaa.
Pistekö pikkuasia?
Yleinen ohje on, että järjestysluvun pisteettömyys sallitaan poikkeuksellisesti lakitekstissä, mutta ei muualla.