Siirry sisältöön

Maria Lehtonen

Tehtäytä korjataan

Esimerkkinä eräs vanhan kirjasuomen temporaalinen lauseenvastike.

Vuoden 1769 almanakassa ohjeistettiin pellavan ja hampun viljelemisessä. Eräältä sivulta löytyy muodot leikkauta, pantauta ja koottauta. Kuvankaappaus Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta. Public Domain 1.0

Jo lapsi nihkuu!

Setä Gananderin sanasto sylilapsen vanhemmille.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Joulukuusta on moneksi

Vanhan kirjasuomen aikaan joulukuulla oli useita nimityksiä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Poimintoja sanakirjatyön arkisesta aherruksesta

Iloinen rahoitusuutinen huipentaa Vanhan kirjasuomen sanakirjan vuoden 2023.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Svenska Akademiens ordbokin jatko on turvattava!

Historiallisen sanakirjan lakkauttamisuhka huolettaa Suomessakin.

Svenska Akademiens ordbokin osia hyllyssä. Kuva: Alicia Fagerving. Creative Commons.

Piinattujen vai piinattuuden riemuvoitto?

Agricolan pijnattuden-sana kuljettaa suomen ja latinan taivutuksen ja johdinten pariin.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Enteitä joulunpyhinä ja koko vuoden juoksussa

Joulun edellä monia mietityttää, onko luvassa lunta. Entä jos vastaus tulikin jo syyskuussa tai viime loppiaisena?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Olympiaspelien eli kilvoituskisojen äärellä

Nykyaikaisia olympialaisia ei tunnettu vielä 1700-luvulla, mutta suomen vanha kirjakieli tunsi olympiaspelit.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Hiestä vai raudusta vihtaan?

Taittelisiko juhannussaunaan vihdat hies- vai rauduskoivusta? Lehdesten valinta on tuottanut päänvaivaa ennenkin.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Uusi blogi vanhasta kirjasuomesta

Elävät päät -blogi syntyi sanakirjantoimittajien yhteisestä pähkäilystä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.