Siirry sisältöön

Kotus-blogi

Kuta koulu kovempi, sitä nimi oudompi

Miksi perinteistä oppilaitoksen nimeä ei enää koeta ”oikeaksi” nimeksi?

Meidän racas isäm-maa

Isänmaa, kotomaa, oma maa – Suomella on monta nimeä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Ei ihan perusadjektiiveja

Pyrkiikö ”perus” itsenäistymään?

Korrelaatista undulaattiin

Peräkeskustan peruskoulun kielenhuoltorealismia.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Sahasää ja mää

Uuden sanakirjatoimittajan pikakatsaus lähivuosien sanoihin ja tapahtumiin.

”Aineksien keruu on kiireimmiten suoritettava”

1900-luvun alussa kannettiin huolta murteiden katoamisesta ja joukkoistettiin murresanaston keruutyö.

Suomen kielen keräilysanaston (E. A. Ekman 1899) sivu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Amisäikkää

Uusin opetussuunnitelmin ja vähenevin lähiopetustunnein.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Armost annoi ainoan Poikans syntyy mailmaan

Ecce novum gaudium -laulussa riemuitaan joulun ihmeestä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Älä sorsi Aku Ankkaa!

Akussa lauletaan ammuvainaan nuotilla ja noustaan tyvestä puuhun.

Mikä ei ole kiellettyä, on sallittua

Ruotsissa hyväksyttiin 250 vuotta sitten painovapausasetus. Merkitsikö sanan- ja painovapaus 1700-luvulla samaa kuin nykyään?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.