Joulukuu on juhlien, taruolentojen ja muistopäivien aikaa. Jouluaattona vierailulla käyvän joulupukin nimi on meillä ollut tapana kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Kyseessä ei ole yksi tietty satuhahmo, vaan pikemminkin joulupukkien ammattikunnan edustaja.
Jouluyön pimeydessä kaupungilla liikkuu vain muutama joulupukki.
Tämänvuotinen joulupukki osasi laulaakin.
Toisaalta satuhahmojen nimitykset voidaan tulkita tekstiyhteyden mukaan joko eris- tai yleisnimiksi. Joulupukkikin voidaan siis käsittää erisnimeksi eli isolla alkukirjaimella kirjoitettavaksi, jos kyseessä on tietty, esimerkiksi joulusadun päähenkilönä esiintyvä hahmo:
”Pääsisinpä pian kotiin Korvatunturille Joulumuorin luokse”, Joulupukki ajatteli.
Vuotuisten juhlapäivien nimet kuten joulu ja tapaninpäivä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, myös toivotuksissa:
Lähdimme tapaninpäivänä perinteiselle tapaninajelulle.
Rauhallista joulua!
Hyvää uutta vuotta!
Joulukuussa vietettävä Lucian päivä taas kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, koska se on vielä selvästi erisnimen sisältävä merkkipäivä (vrt. Liisan päivä).
Entäpä juuri vietetyt presidentin kutsuvierailleen pitämät itsenäisyyspäiväjuhlat. Miten kirjoittaisit?
Katso neuvoja Kielitoimiston ohjepankin ohjeista:
Alkukirjain: juhla- ja merkkipäivien nimet
Viikonpäivien ja kuukausien tavoin myös juhla- ja merkkipäivien nimet aloitetaan pienellä kirjaimella, jos ne eivät ala erisnimellä.
Alkukirjain: tapahtumien, kampanjoiden ja teemapäivien nimet
Erilaisten tapahtumien, kampanjoiden, seminaarien, juhlien yms. nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Moniosaisissa nimissä vain ensimmäisessä sanassa on iso alkukirjain.
Alkukirjain: erisnimi vai ei?
Erisnimi on ilmaus, joka nimeää yksilöivästi esimerkiksi ihmisen, eläimen, paikan, yrityksen, joukkueen, tuotteen, teoksen tai tapahtuman niin, että sen avulla tuo nimetty voidaan tunnistaa muiden vastaavien joukosta.