Siirry sisältöön

vuodenkierto

Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.
Kotus-blogi Petra Saarnisto
Kotus-blogi Petra Saarnisto

Me ollaan nimipäiväsankareita kaikki

Nimipäiviä on juhlittu Suomessa yli 200 vuoden ajan.

Nimien viemää -blogin kansikuva. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Uutiset
Uutiset

Taas toivotus hyvän joulun

Vuotuisjuhlien nimissä on yleensä pieni alkukirjain.

Kielitoimiston ohjepankin etusivun vanha kuva, jossa on värikyniä ja kirjainlaattoja. Laatoista muodostuvat sanat "kieli", "ohje", "nimi".
Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Marraskuu

Mistä tulee marraskuun nimitys?

Haavan lehti marraskuussa. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Kotus-blogi Minna Pyhälahti
Kotus-blogi Minna Pyhälahti

Kesälomittaja

Kesälomittajat, nuo välipaikan mahdollistajat.

Kotus-blogi Noora Kojamo
Kotus-blogi Noora Kojamo

Juhannuksen ruokalista

Kielenystävän herkut voivat löytyä myös kuvallisten ilmausten pitopöydästä.

Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Perjantai

Perjantai on ruotsiksi fredag, englanniksi Friday, saksaksi Freitag; onko se siis ”vapaa päivä”?

Lukujärjestys vuodelta 1957. Kuva: Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0.
Kotus-blogi Katariina Knuutinen
Kotus-blogi Katariina Knuutinen

Torttuäijiä ja mämmittömiä pääsiäisiä

Teema- ja juhlapäivät rytmittävät lukuvuotta ja maustavat kouluarkea.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Torstai

Liittyykö torstain nimi jotenkin skandinaavien jumalaan?

Torstai kalenterissa. Kuva: Vesa Heikkinen.
Sanojen alkuperä Vuodenkierto

Kevät

Mikä on sanan kevät alkuperä?

Hämeenkylän kartanon karja päästetään laitumelle. Helsingin maalaiskunta, 1936. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto. CC BY 4.0.