Siirry sisältöön

vuodenkierto

Kesä ja suvi

Kesän nimitys on suomessa aivan toisenlainen kuin monissa muissa Euroopan kielissä. Onko se siis omaa perua?

Auringonlasku Saimaan Siikavedellä. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Kellot keskiviikkona, langat lauantaina?

Alkusointuja pääsiäisviikon päivien nimityksissä.

Kiirastorstain Jalkojenpesu-palvelus Uspenskin katedraalissa (v. 1978). Kuva: Erkki Salmela. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Talvisen yötaivaan uudissanoja

Helmikuun uudissanavlogissa tuletonta tulitusta ja hiekattomia dyynejä.

Uudissanataulu-vlogi. Kuvankaappaus videosta.

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Me ollaan nimipäiväsankareita kaikki

Nimipäiviä on juhlittu Suomessa yli 200 vuoden ajan.

Nimien viemää -blogin kansikuva. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Uutiset
Uutiset

Taas toivotus hyvän joulun

Vuotuisjuhlien nimissä on yleensä pieni alkukirjain.

Kielitoimiston ohjepankin etusivun vanha kuva, jossa on värikyniä ja kirjainlaattoja. Laatoista muodostuvat sanat "kieli", "ohje", "nimi".

Marraskuu

Mistä tulee marraskuun nimitys?

Haavan lehti marraskuussa. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kesälomittaja

Kesälomittajat, nuo välipaikan mahdollistajat.

Juhannuksen ruokalista

Kielenystävän herkut voivat löytyä myös kuvallisten ilmausten pitopöydästä.

Perjantai

Perjantai on ruotsiksi fredag, englanniksi Friday, saksaksi Freitag; onko se siis ”vapaa päivä”?

Lukujärjestys vuodelta 1957. Kuva: Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0.