Siirry sisältöön

suomen kielen asema

Entä jos?

Yritin viimeksi kirjoittaa tieteen kielestä. Jos kirjoittaa isoista kysymyksistä, voi olla varma, että saa vastaansa pikkumaista nälvintää ja näsäviisasta oletettujen (kirjoitus)virheiden oikaisua. Niin kävi nytkin.

Globalisointi vai kolonisointi?

Sanalla Selbstkolonialisierung puhujat tunnustivat tekevänsä itse itsestään marginaalisia luopumalla oman kielensä kehittämisestä tieteen kielenä.

Vuoden kynät

Joulunalus on kilpailujen ja palkintojen aikaa. Vuoden kynällä viikko sitten palkitut saivat oman osansa palkinnoista niin sanoakseni pahaa aavistamatta.

Tieteelliset termit pankkiin!

Sitä mukaa kuin säästö- ynnä muiden rahapankkien maine ja merkitys heikkenevät, pankeista on tullut muilla aloilla yhä tärkeämpiä.

Mitä osaaja osaa?

Osasin pienenä uida ja lukea, ja pian osasin myös ruotsia ja englantia. Osasin varautua pahimpaan tai arvata oikein. Osaajaa minusta ei koskaan tullut.

Valoa näkyy

Näin Agricolan päivän, suomen kielen päivän, aattona on mukava kertoa hyviä uutisia.

Kypsiä kielenvaihtoon?

Suomi kuuluu siihen kahteen prosenttiin maailman kielistä, jotka ovat kansallisesti tai alueellisesti keskeisiä – sellaisia, joita voi käyttää kaikilla elämänalueilla. Mutta kuinka kauan?

Näkymätön kieli

Miksi kieltä ei näe, vaikka sitä kuulee?

Suomen kielen puolesta

Miksi näin vahvan kielen tueksi tarvitaan toimintaohjelma?

Suomen kielen käyttöä ei voi ulkoistaa

Emmehän vain rupea välinpitämättömiksi?