Elinvoima ei kasva elinvoima-sanaa viljelemällä
Sana on liian monitulkintainen kunnallishallinnon nimiin ja virkanimikkeisiin.
Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen
Kirjeitä kentältä
Maisteri Inkeri Tuovinen keräsi murresanoja Ruotsin Länsipohjan suomenkieliseltä väestöltä. Tässä tekstissä esitetään katkelmia Tuovisen ja hieman Sanakirjasäätiönkin kirjeistä vuosilta 1931–1935.
Koulutetut kerääjät ja vapaaehtoiset vastaajat
1920-luvulla perustettu Sanakirjasäätiö lähetti murteenkeruun ammattilaisia kenttätöihin ja alkoi julkaista Sanastaja-lehteä keruuavuksi vapaaehtoisille vastaajille.
Kuta koulu kovempi, sitä nimi oudompi
Miksi perinteistä oppilaitoksen nimeä ei enää koeta ”oikeaksi” nimeksi?
”Aineksien keruu on kiireimmiten suoritettava”
1900-luvun alussa kannettiin huolta murteiden katoamisesta ja joukkoistettiin murresanaston keruutyö.
Tiedotus täynnä reikiä
Asiakaskokemus siitä, kun koulun hammashoitola siirrettiin terveysasemalle, eikä tiedotus onnistunut.
Kielineuvojien haasteita ja haaveita
Kielitoimisto tunnetaan varsinkin pitkäikäisestä puhelinneuvonnastaan. Neuvontakanavia ja -tapoja on kuitenkin monenlaisia. – Miten kielineuvonta pysyisi perässä, kun maailma muuttuu?
Sitten leikitellään sloganeilla
Kielellinen leikittely on voimissaan mainoslauseissa. Kutkuttavaa vai kökköä?