Siirry sisältöön

murteet

Sudenkorento

Mistä tulee hyönteisen nimitys sudenkorento?

Sininen korento korrella. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Mitäs siinä ämpyilet!

Mitä ämpyily tarkoittaa? Onko sanan paikka Kielitoimiston sanakirjassa?

Jalankulkijoita puiston risteyksessä. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Helsingin kaupunginmuseo.

Taiposen tahallaan

Mikä on taiponen? Olen kuullut vanhan kansan sanovan, että joku teki sen ”taiposen tahallaan”, kun oli tehnyt kiusaa tai jotain jäynää toiselle.

Poikia nousemassa mäelle. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto. CC BY 4.0.

Taasa

Etelä-Savossa pesuvati oli taasa. Mistähän sana on peräisin?

Vasta ja vihta

Kesien vakiopuheenaiheisiin kuuluu se, missä päin Suomea käytetään vastaa ja missä vihtaa. Mutta mistä nämä sanat ovat alkuaan lähtöisin, vai ovatko ne aivan kotoperäisiä?

Siinä vasta vihta. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kuppikunta

Mihin kuppeihin viitataan sanassa kuppikunta?

Kuppikunta puupalikoista Vironniemen päiväkodissa. 1982. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Petunia

Petunia kukkii monen parvekkeella ja amppelissa kesäisin. Mistä kasvin nimi on peräisin?

Siemenpusseja. 1979. Kuva: Turun Offsetpaino Oy. Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0.
Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Pyhin torstai

Helatorstaina ei ruohokaan kasva.

Enkeli hautausmaalla. Kuva: Vesa Heikkinen.

Matka

Mistähän mahtaa sana matka olla peräisin?

Junamatka. 1930. Kuva: Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Raide, raito ja raitio

Sanat raide, raitio ja raito muistuttavat toisiaan. Onko niillä yhteinen tausta?

Lapset leikkivät pororaitoa eli ahkioita vetävien peräkkäin sidottujen porojen jonoa. Mutenia, Sodankylä, 1938. Kuva: Samuli Paulaharju. Museovirasto. CC BY 4.0.