Siirry sisältöön

murteet

Pälvi

Sanalla pälvi on oikeastaan kielteinen merkitys, kun se tarkoittaa paikkaa, jossa ei ole lunta. Mistä sana tulee?

Poroja pälvellä Ruodusniemessä. Suijavaara, Ruotsi. 1919. Kuva: Eliel Lagercrantz. Museovirasto. CC BY 4.0.

Aivastaa

Mitä tiedetään verbin aivastaa alkuperästä?

Aivastuspulveri-tuotepakkaus. Nies-pulver-pilailuväline. Harrastelijain aitan myyntiartikkeli. 1960-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kuntta

Nykyisin on suosittua levittää esimerkiksi kesäpaikan pihaan metsästä peräisin olevaa kunttaa. Mistä sana kuntta tulee ja miten kauan sitä on käytetty?

Mättäitä lammen rannalla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Tammikuu

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Torpan tammi Laajalahdessa. 1975–1982. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Lattiasiili

Meillä sanotaan suihkun tai saunan lattiakaivoa lattiasiiliksi. Miksi se on siili?

Nainen siivilöi maitoa. Kuva: Nils Westermarck. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Rohki

Ainakin läntisessä Lapissa käytetään paljon sanaa rohki. Mikä on sen merkitys ja alkuperä?

Laskettelija Pallastunturilla. 1938. Kuva: Otso Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Urkkomissa

Isäni käytti sanaa urkkomissa. Se tarkoitti samaa kuin umpimähkään tai sattumanvaraisesti. Mistä sana tulee?

Noppia. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Reporankana

Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?

Lepoa päivällisen jälkeen (päivällismakoos). Kuva: Kotuksen arkisto.

Sudenkorento

Mistä tulee hyönteisen nimitys sudenkorento?

Sininen korento korrella. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Mitäs siinä ämpyilet!

Mitä ämpyily tarkoittaa? Onko sanan paikka Kielitoimiston sanakirjassa?

Jalankulkijoita puiston risteyksessä. 1957–1961. Kuva: Teuvo Kanerva. Helsingin kaupunginmuseo.