Vain yksi on joukosta poissa: asiallisuuden vaatimusta ei sote-laeissa näy
Miksei asiallisuus kelpaa maakuntalakiin, vaikka siinä toistetaan muut hallintolain hyvän kielenkäytön vaatimukset, ihmettelee Aino Piehl.
lakikieli
Entä jos pidättäydyttäisiin pidättäytymästä
Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan, voidaanko sama asia sanoa suoremmin ja yksinkertaisemmin.
Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä?
Ulla Tiililä pohtii, täyttävätkö sukupuolittuneet tehtävänimikkeet hallintolain hyvän kielen vaatimuksen.
Jälkiperäinen valvonta ‒ järkiperäinen ilmaus?
Uudet ilmaukset tuntuvat usein jotenkin pätevämmiltä kuin vanhat. Ilmaisevatko ne sitä samaa erityistä myös lukijoille, kysyy Aino Piehl.
Yleiskielen sanat lakitermeinä
Mikä yllättää lakitekstien termeissä? Tätä pohtii Matti Räsänen virkakielikolumnissaan.
Liikennekaari
Kotimaisten kielten keskuksen valitsema kuukauden sana huhtikuussa 2016 on liikennekaari.
Uusi sosiaalihuoltolaki – mitä merkitystä virkakielelle?
Säädösteksti vaikuttaa virkakieleen, ja kielen laadulla on väliä myös itse säädöksen ymmärrettävyyden kannalta. Ulla Tiililä kertoo, millä tavalla.
Joanna tutkii puolan- ja suomenkielisiä lakeja
Varsovan yliopiston jatko-opiskelijaa Joanna Rydzewska-Siemiątkowskaa kiinnostaa myös Orwell.
”Olisin sarkastinen 140 merkin twiitti”
Viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen twiittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston viestintätiimissä.
Laki on niin kuin se luetaan?
Miten ylivelkaantuneen kävi 1700-luvulla, kun velkavankeudesta säädettiin kauppakaaressa yhdellä tavoin ja uloshakemisenkaaressa toisin?
