Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä?
Ulla Tiililä pohtii, täyttävätkö sukupuolittuneet tehtävänimikkeet hallintolain hyvän kielen vaatimuksen.
lakikieli
Jälkiperäinen valvonta ‒ järkiperäinen ilmaus?
Uudet ilmaukset tuntuvat usein jotenkin pätevämmiltä kuin vanhat. Ilmaisevatko ne sitä samaa erityistä myös lukijoille, kysyy Aino Piehl.
Yleiskielen sanat lakitermeinä
Mikä yllättää lakitekstien termeissä? Tätä pohtii Matti Räsänen virkakielikolumnissaan.
Liikennekaari
Kotimaisten kielten keskuksen valitsema kuukauden sana huhtikuussa 2016 on liikennekaari.
Uusi sosiaalihuoltolaki – mitä merkitystä virkakielelle?
Säädösteksti vaikuttaa virkakieleen, ja kielen laadulla on väliä myös itse säädöksen ymmärrettävyyden kannalta. Ulla Tiililä kertoo, millä tavalla.
Joanna tutkii puolan- ja suomenkielisiä lakeja
Varsovan yliopiston jatko-opiskelijaa Joanna Rydzewska-Siemiątkowskaa kiinnostaa myös Orwell.
”Olisin sarkastinen 140 merkin twiitti”
Viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen twiittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston viestintätiimissä.
Laki on niin kuin se luetaan?
Miten ylivelkaantuneen kävi 1700-luvulla, kun velkavankeudesta säädettiin kauppakaaressa yhdellä tavoin ja uloshakemisenkaaressa toisin?
Oikeusasiamies valvoo hyvän kielenkäytön toteutumista
Hallinnon asiakkaan on voitava yksiselitteisesti ymmärtää viestittävän asian sisältö.
Kieli on virkamiehen perustyökalu
Kaikilla on omakohtaisia muistoja vaikeasti ymmärrettävistä kirjeistä tai ohjeista.
