Siirry sisältöön

kielihistoria

Turvallisuus, turva on yksi ihmisen perustarpeista

Pieni aikamatka tarjoaa monenlaisia näkökulmia turvallisuuteen.

Tavallisista Virtasista venäläisvihaan – kansallisuusaate sukunimien valinnassa

1920- ja 30-luvun sukunimenmuutoksissa näkyy piirteitä yhtenäistämisnationalismista.

Suomen kielen isä

Agricola saattoi jo olemassa olleen kielen kirjalliseen asuun.

Vanhan kirjasuomen korpus

Riitta Palkin esitelmä Kotuksen korpuspäivillä 15.12.2006.

Mikäs kieli se ruotsin kieli oikein on?

Suomenruotsi on ruotsia, vaikka käytämme sitä osaksi hieman eri tavalla kuin ruotsinruotsalaiset.

Snellmanin 100-vuotispäivä ja sukunimien suomalaistaminen

Tavoite oli suomalaisen kulttuurin ja kielen arvostuksen kohottaminen sekä kansallisen eheyden saavuttamien.

Liukas ninku pieskysen pie

Suomen kielen diftongit ovat syntyneet hyvin eri tavoin ja eri aikaan, eräät suhteellisen myöhäänkin.

Suomalaista sisua

Sana sisu on johdos sanasta sisä.

Murteellisuuksia kirjakielessä

Nykysuomessa sanotaan länsimurteiden mukaisesti esimerkiksi ohra, kaula ja syylä eikä otra, kakla ja syplä, kuten vanhat itämurteiset muodot kuuluvat.

Mistä kirjakieleemme tuli d?

Kun harvinaiseksi käynyttä spiranttia alettiin ruotsissa korvata d:llä, siirryttiin meilläkin samaan käytäntöön.