Siirry sisältöön

juhlapäivät

Yksi isä ja monta äitiä

Äideille ja isille tarkoitettujen merkkipäivien nimien yhdenmukaistaminen ei suju ongelmitta.

Lapsi ja aikuinen kävelyllä kylmässä talvisäässä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Joululaulujen kielisolmuja

Kun pikkujoulukausi joululauluineen pääsee vauhtiin, alkaa sadella kysymyksiä vanhojen joululaulujen oudoista sanoista.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kesä ja suvi

Suvesta on puhuttu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, muualla kesästä.

Kesäilta Suvisaaristossa. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Kyrenius – jouluevankeliumin kompastus

Kompastuksen aihe on Syyrian käskynhaltijan nimi, joka ennen tunnettiin maaherra Kyreniuksena.

Joulujen välillä

Suomen kielessä on vanhastaan ollut erityiset nimityksensä viidelle peräkkäiselle jouluajan päivälle.

Huijausta ja petkutusta

Tapa aloittaa huhtikuu narraamalla on ollut vanhastaan lähinnä länsi- ja eteläeurooppalainen huvi.

Mitä laskiaisena lasketaan?

Suomen kielessä ei yleensä laskeuduta mihinkään olotilaan eikä ajanjaksoon.

Jouluikkuna

Joululaulut ovat runoutta, eikä runojen tekstiä ole tapana nykyaikaistaa tai korjailla.

Joulu Tammisalossa. Joulupukki ja perhe. Takana joulukuusi. Helsinki, 1960-luku. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo.