Siirry sisältöön

juhlapäivät

Joululaulut uusiksi

Perinteiset joululaulumme ovat saaneet melko rauhassa säilyttää vanhahtavan kielensä.

Päin adventtia

Sana adventti merkitsee eräissä murteissa ’kasvoja, naamataulua, pläsiä’.

Sillisalaattia

Herkullista tietoa jouluherkkujen nimitysten alkuperästä.

Arkena ja sunnuntaina

Arjen rajat eivät enää ole selvät.

Juhannuskokot syttyvät

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Juhannuskokko. Kuva: Petra Saarnisto.

Yksi isä ja monta äitiä

Äideille ja isille tarkoitettujen merkkipäivien nimien yhdenmukaistaminen ei suju ongelmitta.

Lapsi ja aikuinen kävelyllä kylmässä talvisäässä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Joululaulujen kielisolmuja

Kun pikkujoulukausi joululauluineen pääsee vauhtiin, alkaa sadella kysymyksiä vanhojen joululaulujen oudoista sanoista.

Simaa simasuille

”Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät.”

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta

Tiernapoikaperinne on omaksuttu meille Ruotsista.

Tiernapoikaesitys Munkkiniemen yhteiskoulussa. 1957–1958. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kesä ja suvi

Suvesta on puhuttu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, muualla kesästä.

Kesäilta Suvisaaristossa. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.