Siirry sisältöön

juhlapäivät

Jouluporsaita

Joulun aikaan syntynyttä lasta nimitetään leikillisesti jouluporsaaksi.

Janatuisen perhe poseeraamassa yhdessä porsaiden kanssa. Espoo, 1950 - 1955. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Uusivuosi

”Uurevvuarev viatto oli kauhial leikillistä.”

Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle

Aprillipäivänä narraaminen on luvallista, eikä narrattavalla ole oikeutta suuttua.

Tallirenki Tahvanus

Varsa valjastettiin reen eteen monin paikoin ensimmäisen kerran tapanina.

Joulupukki Joulumuoreineen

Nykypäivän piippolakkia kutsutaan joulupukiksi, koska alun perin liikkeellä on ollut pukiksi naamioitunut ihminen.

Joululaulut uusiksi

Perinteiset joululaulumme ovat saaneet melko rauhassa säilyttää vanhahtavan kielensä.

Päin adventtia

Sana adventti merkitsee eräissä murteissa ’kasvoja, naamataulua, pläsiä’.

Sillisalaattia

Herkullista tietoa jouluherkkujen nimitysten alkuperästä.

Arkena ja sunnuntaina

Arjen rajat eivät enää ole selvät.

Juhannuskokot syttyvät

Esivanhempamme ovat uskoneet, että juhlatulilla on puhdistava vaikutus ja että ne karkottavat pahoja henkiä.

Juhannuskokko. Kuva: Petra Saarnisto.