Siirry sisältöön

juhlapäivät

Virpomalla virkeäksi

Virpomisen taustalla notkean oksan, ohuen salon ja pajun merkityksiä.

Lapsia virpomassa (2014). Kuva: Markku Ylilammi. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Joulurahalla joulurauhaa?

Joulun sanat luovat mielikuvia ja kuvastavat sekä perinteiden säilymistä että muutoksia.

Auvo ja muita joululaulujen vieraita sanoja

Sana lienee germaanista alkuperää, ja sen muinaisnorjalaisella vastineella on merkitykset ’onni, (jumalallinen) apu, turva’.

Joulukuusen koriste. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Juhannus ja mittumaari

Kuinka juhannusta juhlitaan tai kuinka reumatismi parannetaan?

Hyvää pääsiäistä, iloista vappua!

Toisin kuin esimerkiksi englannissa, suomessa kirjoitetaan juhlapäivien nimet pienellä alkukirjaimella.

Jouluporsaita

Joulun aikaan syntynyttä lasta nimitetään leikillisesti jouluporsaaksi.

Janatuisen perhe poseeraamassa yhdessä porsaiden kanssa. Espoo, 1950 - 1955. Kuva: Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Uusivuosi

”Uurevvuarev viatto oli kauhial leikillistä.”

Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle

Aprillipäivänä narraaminen on luvallista, eikä narrattavalla ole oikeutta suuttua.

Tallirenki Tahvanus

Varsa valjastettiin reen eteen monin paikoin ensimmäisen kerran tapanina.

Joulupukki Joulumuoreineen

Nykypäivän piippolakkia kutsutaan joulupukiksi, koska alun perin liikkeellä on ollut pukiksi naamioitunut ihminen.