Siirry sisältöön

juhlapäivät

Joulukuusta on moneksi

Vanhan kirjasuomen aikaan joulukuulla oli useita nimityksiä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.
Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Kieli tunteissa, tunteet kielessä

Äidinkieltä on syytä juhlia.

Isoäiti ja poika lukemassa. Kuvalähde: Vesa Nurminen. albumitauki.fi. Muokkaus: Reetta Juntunen, Kotus.

Kun isä toi Turusta jouluvirren

Samuel Wacklinin joulutervehdys vuodelta 1756.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.
Elävät päät
Elävät päät

Totinen Messias nöyrissä kapaloissa

Tuokio Eerik Sorolaisen joulusaarnan ääressä.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Kekri

Syksyn juhlan nimi kekri on jotenkin erikoinen. Mikä sen takana on?

Helluntai

Mikä on se hellu sanassa helluntai?

Seinämaalaus ”Pyhän Hengen vuodattaminen ensimmäisenä helluntaina” vuodelta 1667 Pyhämaan uhrikirkossa. Kuva: Soile Tirilä, 2002. Museovirasto. CC BY 4.0.
Kuukauden sana
Kuukauden sana

Kuukauden sana huhtikuussa 2020 on etävirvonta

Virpomaperinne sai uusia muotoja.

Tyyne Kettunen etävirpoo. Kuvakaappaus Johanna Keinäsen Youtube-videosta.
Uutiset
Uutiset

Taas toivotus hyvän joulun

Vuotuisjuhlien nimissä on yleensä pieni alkukirjain.

Kielitoimiston ohjepankin etusivun vanha kuva, jossa on värikyniä ja kirjainlaattoja. Laatoista muodostuvat sanat "kieli", "ohje", "nimi".

Juhannuksen ruokalista

Kielenystävän herkut voivat löytyä myös kuvallisten ilmausten pitopöydästä.

Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Pyhin torstai

Helatorstaina ei ruohokaan kasva.

Enkeli hautausmaalla. Kuva: Vesa Heikkinen.