Siirry sisältöön

historia

Kalabaliikki

Sana kalabaliikki kuulostaa hieman eksoottiselta. Mistä se on lähtöisin?

Ihmisiä tungeksimassa Kodin Pukeva -liikkeessä. 1973. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0

Influenssa ja flunssa

Influenssa ja flunssahan ovat eri tauteja, mutta nimitykset näyttävät olevan sukua keskenään, vai kuinka?

Nenäliina, kuumemittari, ja särkylääkkeitä. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Heteka

Moni lienee viettänyt takavuosikymmeninä öitään hetekassa. Mistä moinen japanilaiselta kalskahtava nimi?

Hetekat pedattuina. Helsinki, 1933. Kuva: Pietinen. Museovirasto.

Etymologia

Mikä on etymologian etymologia eli alkuperän selitys?

Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kuva: Ilona Lahtinen, Kotus.

Rajoitettu lempi – tabu sanakirjan sivuilla

Miten aineistojen sivuilla piilevä tabu vaikuttaa sanakirjan artikkeleihin?

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Kone

Sana kone kuulostaa aika modernilta. Onko se? Mistä se oikein on peräisin?

Mies käyttää sähköllä toimivaa kankaan leikkauskonetta. 1939. Kuva: Aarne Pietinen Oy. Museovirasto. CC BY 4.0.

Itsenäisyys

Kuinka vanha on itsenäisyys?

Varjoja. 1970-luku. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Lääni

Suomessa ei virallisesti ole enää läänejä. Mikä on sanan lääni historia?

Vaasan ja Hämeen läänien kyltit. Yksityiskohta. Kuva: Iivari Rantala. Svenska litteratursällskapet i Finland. CC BY 4.0.

Kotikulmat tutuksi katu kerrallaan

Kadunnimet voivat kertoa paikan historiasta.

Nimien viemää -blogin kansikuva. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Ylioppilas

Suomessa on omakielinen nimitys ylioppilaalle eikä mitään ruotsin tai englannin studentiin viittaavaa. Mikä on ylioppilaan historia?

Ylioppilaita vappuajelulla. 1928. Kuva: Sakari Pälsi. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.