Siirry sisältöön

eläimet

Iita on erikseen

Olen sanonnan ainoa käyttäjä ja myös käyttöönottaja.

Kana vai kukko?

Naaraita on kanalaumassa eniten. Vaikuttaa siltä, että laji on nimetty enemmistön sukupuolen mukaan.

Kukko ja kanoja. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto. CC BY 4.0.

Varpunen oksalta

Sanan varpunen alkuperää on haettu niin kotoa kuin naapuristakin.

Hurraako hurri?

Alkuaan hurri ei ole eteläpohjalaisuus vaan itäsuomalaisuus. Sanan merkityksenkehitys on ollut todella huimaava.

Kesakko ja talvikko

Lumikon nimi viittaa eläimen valkoiseen talviväriin.

Opetustaulu, eläintieteellisiä kuvia. Kärppä, lumikko, peltomyyrä ja siili. Kuva: Nurmeksen museo. CC BY 4.0.

Bongaillaan

Bongaaminen on kulkeutunut yleiskieleen lintuharrastajien kielestä.

Närhi koivun oksalla. Kuva: Vesa Heikkinen.

Lintuja ja ihmisiä

Uhkaa luodaan asioita tehokkaasti nimeten ja kuvaten.

Kaksi varista. Kuva: Vesa Heikkinen.

Haaska hukassa

Otsikko hämmentää lukijan. Mikä on haaska ja mikä on raato?

Tuomiherra pihapihlajassa

Punatulkku-sanan jälkiosa on alkuaan ääntä kuvaileva.

Punatulkkupariskunta kesällä koivussa. Kuva: Vesa Heikkinen.

Häntä vai pyrstö?

Jako voisi olla sellainen, että kalat ja linnut ovat pyrstöllisiä, muut hännällisiä.

Kaksi Itämeren rannan meriharakkaa. Kuva: Vesa Heikkinen.