Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta. Päivä merkittiin suomalaisiin kalentereihin 1990-luvulla.
Mistä ystävyydessä on kyse? Ainakin välittämisestä, erityisesti epävarmimpina korona-aikoina ystävyys tarkoitti myös välin pitämistä. Tähän vinkkiin on koottu joitakin kielentutkijoiden ja vähän muidenkin näkemyksiä ystävyydestä ja välittämisestä.
Välitön ystävänpäivä
Sana ystävänpäivä on yhdyssana ja yleisnimi. Se kirjoitetaan välittömästi ja pienellä alkukirjaimella. Voidaan toki sanoa esimerkiksi, että Äitini parhaan ystävän päivä oli erikoinen, mutta silloin kyse ei todennäköisesti ole ystävänpäivästä.
Ystävänpäivä on esimerkki sanoista, joissa erisnimen ja yleisnimen raja ei ole selvä. Tällaisia ovat muun muassa kielten nimitykset (suomi), arvonimet (presidentti) ja valtionhallinnon keskeisten elinten nimet (eduskunta). Oikeinkirjoitusapua on saatavilla sekä Kielitoimiston sanakirjasta että Kielitoimiston ohjepankista.
Läheinen syleiltävä?
Ystävällä on sanakirjoissa monenlaisia merkityksiä. Ystävä voi olla läheinen, rakas tai uskollinen. Ystävä voi olla samanmielinen tai toverillinen. Ystävä voi olla myös jonkin harrastaja, kannattaja, suojelija tai tuki.
Ystävä-sanan alkuperää on pyritty selittämään monin tavoin, mutta varmuutta asiasta ei ole. Yksi selityksistä on, että ystävä pohjautuisi sanaan yskä, joka olisi aiemmin merkinnyt rintaa tai syliä. Ystävä olisi siis syleilevä tai syleiltävä. Toisen selityksen mukaan ystävä on germaanista lainaa sanasta, joka liittyy haluamiseen ja toivomiseen (vrt. ruotsin önska).
Ystävällä on väliä?
Ystävyys on ihmisten välinen suhde tai laajemmin joidenkin muiden olentojen ja asioiden välinen suhde. Suhteessa on tavallisesti kyse väleistä. Voikin ajatella, että välittäminen on ystävyyden merkitysten ytimessä.
Välittää-verbi on merkityksiltään ja käyttötavoiltaan erittäin monipuolinen. Välittäminen on muun muassa yhdyssiteenä tai välikätenä olemista, sovittelemista, piittaamista, tärkeänä pitämistä, haluamista ja tahtomista. Ilma välittää ääniaaltoja, ihminen uutisia. Ihminen voi myös välittää uutisista.
Myös väli on monikäyttöinen sana. Välejä on jos jonkinlaisia: kaapin ja seinän väli, rivinväli, sananväli, kärkiväli, varpaiden väli, jalkoväli. Väliin voi pudota, väliä (eli välirahaa) voi saada. Väleissä voi pysytellä, jostakin voi pitää tarkkaa väliä. Vaan väliäpä hällä?
Älä ole välinpitämätön?
Jos näet hyvän välin, älä hyvä ihminen mene siihen! Ota oheisesta sanastosta onkeesi ja välitä!
välihuuto epäystävällinen kehotus pitää väliä.
väli-ilmansuunta suunta, johon henkilö lähtee parempien välien toivossa, ns. huitsin Nevada.
väliinputoaja kanssaihminen, joka pöllähtää hölmönä pilaamaan hyvän välin.
väliintulo tarkoituksellinen välin pilaaminen.
välinpitämätön kyvytön kanssaihminen, josta ei ole niin väliä.
Ystävällinen turvaväli?
Viranomaiset antoivat koronan riehuessa runsaasti ohjeita fyysisen etäisyyden kasvattamiseksi. Tällaiset ohjeet koskivat esimerkiksi sitä, miten asettaudumme suhteessa vieraisiin tai puolituttuihin, joita kohtaamme myös poikkeusaikana.
Tähän tarkoitukseen keksittiin kätevä ja yksiselitteinen suomenkielinen ilmaus turvaväli; vaihtoehtoisesti voidaan puhua myös turvaetäisyydestä. Joskus myös pelkkä etäisyys voi olla tarpeeksi konkreettinen sana. Turvaväli on helposti hahmottuva ja ymmärrettävä ilmaus, koska se yhdistyy ainakin autoileville jo ennestään tuttuun käsitteeseen. Liikenteessä autoilijan turvavälistä on puhuttu jo pitkään.
Valentin, pyhä ystävä?
Englanniksi ystävänpäivä on (Saint) Valentine's Day. Suomessa puhutaan Valentinin päivästä.
Ystävänpäivänä nimipäiväänsä juhlivatkin Voiton lisäksi Valentin ja Tino. Valentin- ja Tino-nimien taustalla on 200-luvulla elänyt Valentinus.
Hedelmällinen ystävä?
Pyhä Valentinus oli 200-luvulla elänyt Rooman piispa, jonka kerrotaan kastaneen ja vihkineen kristittyjä avioliittoon salaa. Niinpä hänestä tulikin rakastavaisten ja avioliiton suojeluspyhimys.
Ystävänpäivän juuret ovat kuitenkin todennäköisesti vielä 200-lukua kauempana: antiikin Roomassa vietettiin helmikuun puolivälissä lupercalia-nimistä hedelmällisyysjuhlaa. Helmikuun puoliväliin ajoittui tuolloin vuoden loppuminen. Arvellaan, että tähän juhlaan liittyvät rituaalit yhdistyivät kristilliseen pyhän Valentinuksen päivään, jolloin päivä sai entistä romanttisempia sävyjä.
Kaikenkarvaiset ystävämme?
Ystävä-sanaa käytetään viittaamaan muihinkin suhteiseen kuin vain ihmisten väliseen. Moni puhuttelee päiväkirjaansa ystävänään, ja ihminen voi olla vaikkapa kahvin tai kukkien ystävä.
Usein hyvä tai jopa paras ystävä on eläin, erityisesti lemmikki. Lemmikkien ystävällisestä ”hänittelystä” kirjoittaa Katri Priiki Kielikellossa. Omanlaistaan ystävyyttä voi nähdä myös karjankutsuissa eli ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä. Siitä kirjoittaa Kielikellossa Anni Jääskeläinen.
Ystävän lisäksi eläimeen saatetaan viitata kamu-, kaveri-, kumppani- ja toveri-sanoilla. Kumppanilla viitataan välillä hyvinkin abstrakteihin tarkoitteisiin. Ihmisen kumppaneita voivat olla esimerkiksi hiljaisuus ja luonnonvoimat.
Kamraati + toveri = kaveri?
Kaveri-, kumppani- ja toveri-sanojen alkuperästä on tietoa Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla. AIemmin pidettiin todennäköisenä, että kaverissa sanat kamraati ja toveri ovat sulautuneet yhteen. Tämä sopisi hyvin Suomen asemaan idän ja lännen välissä: kamraati on laina ruotsin sanasta kamrat ’toveri’, toveri laina venäjän sanasta továrišč, ’kumppani’.
Luultavampaa kuitenkin on, että kaveri on tullut aikoinaan meille Tukholman alamaailman kielestä, jossa sanalla khaver tai kaver on kutsuttu muun muassa (rikos)kumppania. Sana periytyy jiddišistä ja sitä kautta edelleen hepreasta.
Vinkin alkuperäinen versio on julkaistu 12.2.2021.