Jokaisen suomea kirjoittavan henkilön on tärkeä pitää mielessä tiettyjä vakiintuneita normeja yhdyssanoja ja sanaliittoja käyttäessään. Milloin kirjoitetaan työntekijä, milloin työn tekijä? Milloin asianajaja, milloin asian ajaja?
Sanaliitto ilmaisee tavallisesti konkreettista asiantilaa ja yhdyssana jotain abstraktimpaa käsitettä tai vakiintunutta erityismerkitystä. Toisen määritelmän mukaan yhdyssana muodostaa yhden käsitteen, kun taas sanaliitoissa kysymys on monesta eri käsitteestä.
On kuitenkin tiettyjä tapauksia, joissa merkityseroa sanaliiton ja yhdyssanan välillä on vaikea perustella. Lauseissa ”Varsinaisten kielten opetus alkaa syksyllä 2016” tai ”Kieltenopetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa” kieltenopetuksella ja kielten opetuksella ei nähdäkseni ole merkityseroa.
Yhdyssanojen havaitseminen tuottaa usein ongelmia monelle kirjoittajalle, olipa hän natiivi tai ei. Mistä nämä ongelmat saavat alkunsa, ja miten tämä asia voidaan korjata? Riittääkö vain huolellinen kirjoittaminen vai pitääkö kurkata kenties vielä kerran kieliopin normeihin?
Kirjoittaja on kotoisin Romaniasta, ja hän on opiskellut suomea viisi vuotta sekä suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on kiinnostunut kirjallisuudesta.
Kirjoittajat opiskelivat blogia kirjoittaessaan suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.
Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.