Vuoden selväsanainen

Vuoden selväsanainen -kilpailun tavoitteista ja historiasta.

Vuoden selväsanainen on alkuaan Selkokeskuksen palkinto. Selkokeskus on jakanut palkinnon vuodesta 1996 lähtien tahoille, jotka ovat edistäneet selkokielistä tai helposti ymmärrettävää viestintää erityisryhmille. Vuonna 2016 palkinto annettiin ensimmäisen kerran hyvästä virkakielestä. Sen jälkeen Selkokeskus ja Kotimaisten kielten keskus ovat järjestäneet kilpailun vuorovuosin selkokielen ja hyvän virkakielen edistäjille.

Tutustu selkokielen selväsanaisiin

Selkokeskuksen järjestämistä Vuoden selväsanainen -kilpailuista ja niiden voittajista voi lukea Selkokeskuksen verkkosivuilta.

Ehdokastyöt esimerkkejä muille

Vuoden selväsanainen ‑kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tärkeää työtä, jota hyvän virkakielen ja selkokielen edistämiseksi tehdään. Kilpailun avulla Kotus saa tietoa hankkeista, toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä, joilla viranomaiset kehittävät tekstejään, palvelujensa kieltä sekä tekstien tekoon liittyvää työtä. Tätä tietoa jakamalla voidaan tarjota konkreettisia ja innostavia esimerkkejä kaikille, jotka työskentelevät hyvän virkakielen edistämiseksi. Lisäksi on tärkeää, että kilpailuun osallistuminen tekee tekstityötä paremmin näkyväksi myös organisaation sisällä.

Aiempien vuosien kilpailutöihin kannattaa tutustua. Näille sivuille on koottu tietoa eri vuosien Vuoden selväsanainen ‑kilpailuista ja niiden ehdokastöistä, sekä voittajista että kaikista muistakin kilpailun osallistujista. Kun Kotuksen järjestämä kisa on auki, löydät sivuilta ohjeet osallistumiseen. Lue myös Aino Piehlin Kielikellon artikkeli, jossa kerrotaan eri maiden kielipalkinnoista.

Virkakielen ensimmäiset selväsanaiset

Kotus järjesti ensimmäisen kerran Vuoden selväsanainen ‑kilpailun vuonna 2016. Hyvän virkakielen edistäjille suunnattu kilpailu oli jatkoa virkakielikampanjan (2014–2015) osana järjestetylle Onnistumistarinat-kilpailulle. Kotus toteutti virkakielikampanjan yhteistyökumppaniensa, muun muassa Selkokeskuksen kanssa. Onnistumistarinat-kilpailusta saatujen hyvien kokemusten jälkeen Selkokeskus ja Kotus sopivat Vuoden selväsanainen ‑kilpailun järjestämisestä vuorovuosin selkokielen ja hyvän virkakielen edistäjille. Virkakielikampanjasta ja Onnistumistarinat-kilpailusta kerrotaan Suomalaisen virkakielityön historiaa -luvussa

Vuoden 2016 selväsanaisiksi valittiin Oulun kaupungin tiedottaja Lea Ansamaa ja sosiaalityöntekijä Sini Sivonen. He saivat tunnustuksen hankkeesta, jossa uudistettiin Oulun kaupungin omaishoidontuen päätöstekstit. Työstäessään tekstejä Ansamaa ja Sivonen hyödynsivät kommentteja ja ehdotuksia, joita he olivat pyytäneet tekstien parantamiseksi omaishoidon asiakkailta, kaupungin työntekijöiltä sekä kaupunkilaisilta. Tekstejä uudistettiin muun muassa nostamalla pääasia alkuun, selkeyttämällä puhuttelua ja muuttamalla sävyä vähemmän viralliseksi.

Vuoden selväsanaisen valitsi kolmesta loppukilpailuun päässeestä ehdokkaasta eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Kolme finalistia valitsi esiraati, johon kuuluivat Kuntaliitto, Selkokeskus, Suomen Journalistiliitto, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriön Avoin hallinto ‑hanke ja Kotus. Kilpailun voittaja julkistettiin Demokratiapäivän tilaisuudessa Kuntatalossa 18. lokakuuta.

Palkintopuheessaan Jääskeläinen totesi, että viranomaisen kielenkäytön laadukkuus vaikuttaa aina siihen kuvaan, joka asiakkaalle muodostuu viranomaisesta. Lisäksi on tärkeä muistaa, että viranomaisen selkeä ja ymmärrettävä viestintä vähentää asiakkaiden tarvetta neuvontaan, ja siten se myös tehostaa viranomaisen toimintaa. Valintansa perusteeksi Jääskeläisen nostikin sen, että Ansamaan ja Sivosen uudistamat tekstit täyttävät erinomaisesti hyvän virkakielen vaatimukset. Kiitosta sai myös hankkeen yhteistyöhön perustuva toimintamalli: kuntalaiset pääsivät kommentoimaan tekstejä ja antamaan niistä palautetta. Hanke, sen toteuttamistapa ja lopputulos ovat lisänneet luottamusta Oulun kaupungin toimintaan.

Kilpailussa kunniamaininnan sai Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto). Virasto uudisti viestintäänsä käyttäen uudella tavalla hyväksi kuvia, karttoja ja sosiaalista mediaa ja pyrki näin tavoittamaan entistä laajemmin eri kohderyhmiä ja tavallisia ihmisiä. Toisen kunniamaininnan sai silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Toimessaan hän viesti aktiivisesti ja puhui tiedotusvälineissä monimutkaisista ja tunteita herättävistä maahanmuuttoasioista avoimesti ja selkeästi. Lehdistön suosikiksi valittiin Kolarin kunnanjohtaja Anssi Määttä. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Kolarissa esityslistoja ja päätöksiä muokattiin helpommin luettaviksi kaikille kuntalaisille.