Virkakieliyhteistyö Suomessa
Suomessa monet tahot tekevät yhteistyötä hyvän virkakielen edistämiseksi.
Työtä hyvän virkakielen edistämiseksi tekevät monet tahot. Kotimaisten kielten keskus tukee ja koordinoi eri tahojen yhteistyötä ja verkostoitumista sekä pyrkii tekemään näkyväksi tärkeää ja monipuolista työtä, jota viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi tehdään.
Avoin hallinto
Suomi liittyi vuonna 2013 kansainväliseen avoimen hallinnon kumppanuushankkeeseen (Open Government Partnership). Hankkeen tavoitteena on avata hallinnon tiedonvälitystä ja toimintaa jäsenmaissa, torjua korruptiota ja varmistaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
Kumppanuushankkeen jäsenmaat edistävät hallintonsa avoimuutta omilla Avoimen hallinnon toimintaohjelmilla. Suomessa avoimen hallinnon edistämisestä, toimintaohjelmien laatimisesta ja toteuttamisesta vastaa valtiovarainministeriössä toimiva avoimen hallinnon tiimi. Erityistä Suomen kansallisissa toimintaohjelmissa on se, että selkeä, ymmärrettävä ja osallisuutta vahvistava viranomaisten kielenkäyttö on ollut alusta asti keskeinen teema.
Avoimen hallinnon viides kansallinen toimintaohjelma julkaistiin lokakuussa 2023. Sen toimikausi jatkuu syyskuun loppuun 2027.
Selkokeskus ja Selkokielen neuvottelukunta
Kehitysvammaliiton Selkokeskus kehittää selkokieltä sekä edistää selkokielistä tiedotusta ja kulttuuria Suomessa. Selkoruotsin käyttöä Suomessa edistää puolestaan LL-Center.
Selkokeskuksen tukena toimii Selkokielen neuvottelukunta, jossa on edustajia noin 60 yhteisöstä. Neuvottelukunta seuraa alan kehitystä ja pyrkii erityisesti edistämään selkokielistä tiedonvälitystä. Myös Kotimaisten kielten keskuksella on edustajansa Selkokielen neuvottelukunnassa. Erityisasiantuntija Ulla Tiililä on ollut neuvottelukunnan puheenjohtaja vuosina 2018–2024.
Klaara-verkosto on selkokielen tutkijoiden ja selkokielestä kiinnostuneiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää selkokielen tutkimusta. Se myös pyrkii luomaan ja vahvistamaan yhteyksiä selkokielen tutkijoiden, tarvitsijoiden ja käytännön toimijoiden välillä. Klaaran verkkosivulla on tietoa selkokielen tutkimuksesta ja verkoston toiminnasta.
Tutustu myös laajaan käsikirjaan, joka esittelee selkokieliä ja niiden tilannetta Euroopan eri maissa. Handbook of Easy Languages in Europe (2021) on verkossa vapaasti luettavissa. Kirjan esittely ja linkki kirjaan löytyvät Klaara-verkoston sivulta.
Selkeää kieltä ja selkokieltä -verkkosivulla on tietoa selkokielestä sekä siitä, miksi selkeän kielen ja selkokielen käyttöä kannattaa edistää rinnan.
Virkakieliverkosto
Virkakieliverkosto on keskustelufoorumi kaikille, jotka työskentelevät julkishallinnossa virkakielen parissa esimerkiksi kielenhuoltajina, viestijöinä, kääntäjinä tai kouluttajina. Verkostossa voi vaihtaa ajatuksia virkakielestä ja virkakielityöstä, jakaa tietoa, kysyä neuvoja ja saada vertaistukea.
Virkakieliverkostolla on oma Teams-ryhmä, jossa keskustelua voi käydä matalalla kynnyksellä ja jossa tiedotetaan verkoston tapahtumista, muun muassa joitakin kertoja vuodessa järjestettävistä lähitapaamista. Teams-ryhmään pääsee mukaan lähettämällä pyynnön verkostoon liittämisestä verkoston vastaavalle ylläpitäjälle Eero Voutilaiselle (etunimi.sukunimi@eduskunta.fi)
Yhteisiä tapahtumia
Kotus järjestää vuosittain Selkeän kielen päivän tilaisuuden yhteistyökumppaneidensa kanssa. Selkeän kielen päivänä nostamme esiin hyvän virkakielen merkitystä yhteiskunnassa sekä pohdimme yhdessä viranomaisten viestinnän, tekstien ja palvelujen kielen kehittämistä. Eri vuosien tilaisuuksista ja niiden esityksistä voi lukea selkeän kielen päivän verkkosivuilta.
Kotus järjestää joka toinen vuosi myös Vuoden selväsanainen -kilpailun hyvän virkakielen edistäjille. Kilpailu auttaa meitä saamaan ja jakamaan tietoa hyvistä käytänteistä, joilla tekstejä ja kielenkäyttöä kehitetään kunnissa, virastoissa ja muissa julkishallinnon organisaatioissa. Eri vuosien voittajista ja ehdokastöistä kerrotaan kilpailun verkkosivuilla.