Siirry sisältöön

Kansainvälinen virkakielityö

Työtä hyvän virkakielen edistämiseksi tehdään eri puolilla maailmaa julkisen hallinnon organisaatioissa, järjestöissä ja verkostoissa.

Työtä hyvän virkakielen edistämiseksi tehdään eri puolilla maailmaa. Pohjoismaissa ja muun muassa Virossa on julkisen hallinnon organisaatioita, joiden tehtävänä on auttaa viranomaisia parantamaan tekstejään ja kehittämään kielenkäyttöään. Englanninkielisissä maissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa virkakielen selkeydestä pitävät huolta enimmäkseen yksityiset tahot. Näissä maissa on yhdistyksiä, joiden tavoitteena on parantaa viranomaiskielen ymmärrettävyyttä.

Tällä sivulla kerrotaan pohjoismaisesta virkakieliyhteistyöstä sekä kansainvälisistä selkeän kielen järjestöistä ja verkostoista.

Pohjoismainen virkakieliyhteistyö

Pohjoismaissa julkisen hallinnon organisaatiot työskentelevät viranomaisten kielen selkeyttämiseksi (ruotsiksi klarspråksarbete). Nämä valtion kielenhuoltolaitokset ovat tehneet yhteistyötä jo kauan. Pohjoismailla on oma Klarspråk-verkosto, ja maat järjestävät yhteisiä selkeän kielen konferensseja. Suomessa ja Ruotsissa hyvään virkakieleen velvoittaa lakikin.

Viranomaiskielen selkeys on asetettu Pohjoismaiden yhteiseksi tavoitteeksi myös Pohjoismaiden neuvostossa. Neuvosto antoi vuonna 2006 kielipoliittisen julistuksen, jonka mukaan Pohjoismaat pyrkivät olemaan edelläkävijöitä selkeän ja toimivan virkakielen alalla.

Pohjoismaissa jaetaan myös palkintoja onnistuneesta viranomaisviestinnästä. Palkitsemisen aloitti ensimmäisenä Ruotsi jo vuonna 1998. Norjassa on kilpailtu selkeän kielen palkinnosta vuodesta 2009. Suomessa Vuoden selväsanainen -tunnustus jaettiin hyvän virkakielen edistäjälle ensimmäisen kerran vuonna 2016.  Ruotsissa ja Norjassa palkinto jaetaan vuosittain, Suomessa joka toinen vuosi. Aino Piehlin artikkelista voi lukea lisää virkakielen kehittämiseen kannustavista palkinnoista Pohjoismaissa ja muuallakin maailmassa.

Klarspråk-konferenssit

Klarspråk-konferensseissa eri Pohjoismaissa virkakielityötä tekevät saavat tilaisuuden tavata, kuulla toistensa työstä ja vaihtaa ideoita. Esitelmissä kerrotaan eri maiden virkakielihankkeista ja esitellään uusia tutkimuksia, joiden tuloksia voi hyödyntää käytännön työssä. Ensimmäinen Klarspråk-konferenssi järjestettiin Tukholmassa vuonna 1998. Suomessa Klarspråk-konferenssi pidettiin vuonna 2000 ja 2013. Keväällä 2025 se järjestetään taas Suomessa.

Konferenssien teemoina ovat olleet muun muassa kieli ja viestintä digitaalisissa palveluissa (2017), kieli ja valta (2015), asiakkaan näkökulma tekstien ymmärrettävyyteen (2013) ja oikeuskieli (2011). Kaikkien konferenssien raportit ovat vapaasti luettavissa verkossa.

Kuva: Kuvakaappaus Klarspråk-konferenssiraporttien arkistosivulta.

Kielenhuoltolaitokset muissa Pohjoismaissa ja Virossa

Kansainväliset selkeän kielen järjestöt ja verkostot

Vaikka kielet ovat erilaisia, viranomaisten kielenkäytön ja viestinnän ongelmat ovat samantapaisia eri puolilla maailmaa, samoin keinot, joilla ongelmia voidaan ratkaista. Kun tehdään työtä hyvän virkakielen puolesta, kansainväliset verkostot ja järjestöt ovat tärkeitä. Ne auttavat jakamaan tietoa ja kokemuksia. Ne myös järjestävät yhteisiä konferensseja, tapahtumia ja kampanjoita. Lisäksi järjestöissä ja verkostoissa voidaan asettaa työlle yhteisiä tavoitteita sekä kehittää yhdessä menetelmiä ja keinoja niiden saavuttamiseksi.

Kansainvälisiä selkeän kielen järjestöjä ovat Clarity International (Clarity) ja Plain Language Association International (PLAIN). Nämä kaksi järjestöä sekä yhdysvaltalainen Center for Plain Language ovat perustaneet yhteistyötä varten kattojärjestön nimeltä International Plain Language Federation. Yhteistyön tärkeimpiä tuloksia ovat yhteinen selkeän kielen määritelmä sekä kansainvälinen selkeän kielen standardi. Selkeän kielen määritelmä julkaistiin 2010, ja määritelmään perustuva standardi hyväksyttiin kesällä 2023. Helmikuussa 2024 standardi julkaistiin myös suomeksi.

Selkeän kielen määritelmä

”A communication is in plain language if its wording, structure, and design are so clear that the intended readers can easily find what they need, understand what they find, and use that information.” (Clarity-lehti, 64/2010)

Tämän määritelmän pohjalta olemme laatineet omaan työhömme hyvän virkakielen määritelmän:

”Hyvällä virkakielellä kirjoitetun tekstin sävy on arvostava. Sen sanasto, rakenne ja muotoilu auttavat lukijaa löytämään tarvitsemansa tiedon, ymmärtämään sen ja käyttämään tietoa hyväkseen.”

Clarity International (Clarity)

Clarity on kansainvälinen yhteisö, joka edistää erityisesti selkeän oikeuskielen käyttöä. Se on syntynyt Britanniassa vuonna 1983. Sen perustivat juristit, jotka kyllästyivät alansa mutkikkaaseen ja vanhahtavaan kielenkäyttöön.

Clarityn jäseninä on yksityishenkilöitä ja organisaatioita. Clarity järjestää vuorovuosina PLAINin kanssa kansainvälisiä selkeän kielen konferensseja. Se myös julkaisee Clarity-nimistä lehteä, jonka arkisto on verkossa vapaasti luettavissa.

Plain Language Association International (PLAIN)

PLAIN on yhdistys, joka edistää selkeää virkakieltä ja oikeuskieltä. Yhdistys perustettiin Kanadassa vuonna 1993. Siinä on jäseninä organisaatioita, yrityksiä ja henkilöitä. PLAINilla on vilkas keskustelupalsta, ja se tarjoaa jäsenilleen selkeän kielen materiaaleja.

Vuodesta 2011 lähtien PLAIN on viettänyt kansainvälistä selkeän kielen päivää 13. lokakuuta. Kotimaisten kielten keskus on osallistunut selkeän kielen päivän viettoon vuodesta 2012 ja järjestänyt päivää juhlistaakseen erilaisia tapahtumia yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Center for Plain Language (Yhdysvallat)

Center for Plain Language on yksityinen organisaatio, jonka Yhdysvaltain liittovaltion virkamiesten selkeän kielen verkosto perusti vuonna 2003. Se jakaa vuosittain palkintoja hyvästä virkakielestä ja arvioi virastojen viestintää.

Organisaatio perustettiin lobbaamaan lakia, joka velvoittaisi liittovaltion viranomaisia ymmärrettävään asiakasviestintään. Vuonna 2010 voimaan tulikin Plain Writing Act -laki, joka velvoittaa liittovaltion viranomaiset myös keräämään palautetta kielenkäytöstään.

Euroopan kansallisten kieli-instituutioiden liitto (EFNIL)

EFNIL (European Federation of National Institutions for Language) on perustettu vuonna 2003. Se on yhteistyöelin Euroopan maissa toimiville organisaatioille, joiden tehtävänä on seurata maansa virallisten kielten käyttöä ja asemaa, kehittää kielipolitiikkaa ja antaa kielenkäytön neuvontaa. Suomesta EFNILiin kuuluu Kotimaisten kielten keskus.

EFNILin tekemässä ELIPS-kyselyssä on selvitetty Euroopan maiden linjauksia ja käytännön toimia viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Kysely liittyy ELIPS-hankkeeseen, jossa tutkitaan Euroopan kieliä julkishallinnon, lainsäädännön ja viranomaisten viestinnän välineinä sekä edistetään kiinnostusta viranomaisviestinnän parantamiseen. Kyselyn tuloksista voi lukea Salli Kankaanpään artikkelista.

 

Jaa