Siirry sisältöön

Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielellä on keskeinen merkitys sosiaaliturvan toteutumisessa sekä hoito- ja terveysalan palvelujen laadussa ja niiden saatavuudessa. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoilta saa tukea sosiaaliturvan ja hoitotyön kielenkäytön parantamiseen. Työmme perustuu alan tutkimukseen, jota on tehty Kotuksessakin monessa hankkeessa. Tutkimuksesta kerrotaan Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielen tutkimusta -sivulla.

Monenlaisia tekstejä ja kasvokkaisia kohtaamisia

Sosiaaliturvan ja hoitotyön kieli ei ole yhtenäinen kielimuoto. Se on kieltä, jolla julkisia etuuksia, eläkkeitä ja palveluja myönnetään, evätään, suunnitellaan ja järjestetään ja jolla niistä tiedotetaan, raportoidaan ja keskustellaan. Koska työ on usein moniammatillista, kielessä on jälkiä esimerkiksi säädösten, lääketieteen, taloushallinnon tai vaikkapa psykologian ja fysioterapian kielestä.

Sosiaaliturvaan ja hoitotyöhön kuuluvat palvelut ovat tavallisesti lakisääteisiä, ja usein työn ytimessä on ihmisen kasvokkainen kohtaaminen. Tällaista on esimerkiksi mielenterveystyö, kotihoito tai lastensuojelu. Kasvokkaisten kohtaamisten rinnalla työssä on runsaasti kirjoittamista ja dokumentointia, kuten asiakaskohtaisten suunnitelmien ja lausuntojen tekemistä. Monet teksteistä tehdään yleensä tietojärjestelmien ehdoilla ja puoliautomaattisesti, mikä vaikuttaa asiakkaille päätyvien tekstien kieleen.

Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielen rinnalla voidaan puhua peruspalvelujen kielestä, sote-kielestä, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, julkisten hyvinvointialojen tai sosiaalihuollon ja sosiaalivakuutuksen kielestä.

Kirjoituksia sosiaaliturvan ja hoitotyön kielestä

  • Aino Kääriäinen 2024: Tekstit sosiaalityössä. Asiakirjat, kirjoittaminen ja tiedonmuodostus. Gaudeamus.
  • Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm ja Milla Luodonpää-Manni (toim.) 2023: Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus – Kohti kielellistä osallisuutta. Kirjan esittely Kielikello-lehdessä:
  • Ulla Tiililä 2020: Asiointikielen rooli vanhuspalvelujen saavutettavuudessa. Hippi, Mäntynen ja Lindholm (toim.), Vanhuus ja kielenkäyttö (s. 288­–315). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.
  • Kotuksen tutkimushankkeisiin liittyvistä julkaisuista kerrotaan Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielen tutkimusta -sivulla.

    Ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon nimistä

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sanastotyö

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa sosiaali- ja terveysalan keskeisten termien, määritysten ja luokitusten kehittämisestä ja ylläpidosta. Sanastotyön ensisijaisena tavoitteena on määritellä sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmissä käytettävät käsitteet sekä yhtenäistää niiden nimeämisessä käytettävä termistö.

    Säädöksiä sosiaaliturvan ja hoitotyön kielen laadusta

    Kielellä on keskeinen merkitys sosiaaliturvan toteutumisessa, palvelujen laadussa ja niiden saatavuudessa. Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielen laadusta on useita eri säädöksiä.

    Hallintolain (434/2003) 9. pykälän mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävääkieltä. Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielenkäytössä korostuu selkeyden ja ymmärrettävyyden ohella asiallisuuden merkitys, koska käsiteltävät asiat ovat usein arkaluonteisia ja asiakkaat hankalassa elämäntilanteessa.

    Hallintolaki velvoittaa esittämään myös päätösten ratkaisut ja perustelut selvästi (44. ja 45. §) niin, että ne ovat ymmärrettäviä ihmisille, joita päätös koskee. Pitkälti kielen varassa toteutuvat tai jäävät toteutumatta myös hallintolain palveluperiaate (7. §) ja neuvontavelvollisuus (8. §). Kyse on kielenkäytöstä eli siitä, miten tiedonsaanti ja mahdollisuus kommunikointiin viranomaisen kanssa on järjestetty.

    Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023, 19. §) vaaditaan, että ”Asiakasasiakirjoissa käytettävän kielen on oltava selkeää ja ymmärrettävää, ja niissä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä”.

    Kielenkäyttöä säätelevät kirjoitettujen lakien lisäksi kirjoittamattomat normit, työkäytänteet, tekstien ketjut ja tekniset järjestelmät. Kun kielenkäyttöä parannetaan, on huomio suunnattava myös niihin.

    Jaa