Säädöskieli

Säädöskieli on osa virkakieltä. Se on lainsäädännön tekstien, erityisesti lakien ja asetusten, kieltä.

Säädöskieli on lainsäädännön tekstien kieltä. Säädöskieli on itsessään virkakieltä. Lisäksi sillä on suuri vaikutus muuhunkin hallinnon kielenkäyttöön ja sen laatuun, koska säädökset ovat viranomaisten toiminnan perusta.

Säädösten kielestä käytetään myös nimitystä lakikieli. Sen merkitys on kuitenkin laajempi. Lakikielellä, samoin kuin termillä oikeuskieli, voidaan viitata kaikkiin oikeudellisen kielenkäytön muotoihin eli lakien ja säädösten kielen lisäksi siis myös tuomioistuinten ja hallinnon kieleen sekä oikeustieteen ja asianajajien käyttämään kieleen.

Tälle sivulle on koottu tietoa säädöskielen ohjeista, säädöskieltä käsittelevistä kirjoituksista sekä säädöskielen tutkimuksesta, jota Kotimaisten kielten keskuksessa on tehty.

---

Ohjeita ja kirjoituksia säädöskielestä

Säädöskielen on oltava asiallista, selkeää ja ymmärrettävää, kuten viranomaisten kaiken kielenkäytön. Tämän vaatimuksen toteuttamista vaikeuttaa se, että säädöskieli on luonteeltaan erikoiskieli. Siihen vaikuttavat ennen kaikkea toiset säädökset: samat vakiintuneet termit, sanamuodot ja tekstijaksot toistuvat monissa laeissa ja asetuksissa. Siksi muut kuin alan asiantuntijat kokevat säädöskielen usein vaikeaksi ymmärtää.

Säädöksiä valmisteltaessa kannattaa kuitenkin panostaa hyvään kieleen. Hyvä kieli auttaa kaikkia ihmisiä ymmärtämään säädöksiä ja viranomaisten tekstejä, saamaan tietoa oikeuksistaan sekä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kotus on laatinut lainvalmistelijoiden avuksi Ohjeita säädöskieleen. Ne on tehty yhteistyössä oikeusministeriön laintarkastajien kanssa, ja ne täydentävät esimerkein ministeriön Lainkirjoittajan oppaan ohjeita hyvästä säädöskielestä. Ohjeet ovat osa Hyvän virkakielen ohjeita. Niissä käsitellään sanastoa virke- ja lauserakenteita sekä tiedon jäsennystä. Vaikka esimerkit ovat säädöskielestä, ohjeita voi soveltaa muihinkin viranomaisteksteihin.

---

---

Säädöskielen tutkimusta

Säädöskieleen liittyvän asiantuntijatyön perustana on säädöskielen tutkimus. Kotuksen tutkimushankkeissa on tarkasteltu muun muassa säädöskielen ymmärtämistä ja säädösten muotoutumista. Lisäksi on tutkittu EU-säädösten kielen vaikutusta suomalaisten säädösten kieleen. Näistä hankkeista kerrotaan EU-kielen huoltoa ja tutkimusta -sivulla.

Säädöskielen ymmärtäminen

Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeessa (2023–2024) tutkittiin, miten erilaiset lukijaryhmät ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät ja mitkä edistävät säädösten ymmärtämistä. Selvitys tehtiin kyselyillä, haastatteluilla ja käytettävyystutkimuksella. Tutkittavia ryhmiä olivat juristit, muut asiantuntijat ja maallikot. Suomenkieliseen kyselyyn osallistui 579 vastaajaa ja ruotsinkieliseen 87.

Hankkeen tulokset osoittavat, että juristit ymmärtävät säädöskieltä parhaiten, mutta hekin pitävät säädöksiä vaikeina ymmärtää ja raskaina lukea. Ilman juridista koulutusta ymmärtäminen on vieläkin vaikeampaa. Ymmärtämistä hankaloittavia kielenpiirteitä ovat pitkät ja mutkikkaat virkkeet, viittaukset ja termit – ymmärtämistä edistäviä lyhyet virkkeet, tutut sanat ja luetelmat.

Tulokset auttavat kehittämään säädöstekstejä sekä luomaan mallin niiden ymmärrettävyyden arviointiin. Hankkeen loppuraportissa esitetään viisi toimenpidesuositusta:

Hankkeen vastuullisena johtajana toimi Kotuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää ja tutkijoina Maria Fremer, Lieselott Nordman (Helsingin yliopisto), Joanna Rydzewska-Siemiątkowska (Varsovan yliopisto) ja Riitta Suominen.

Hankkeen julkaisuja

---

Säädöskielen muotoutuminen

Säädöstekstin muotoutuminen ‑hanke (2007–2011) oli Kotuksen ja oikeusministeriön yhteinen. Siinä tutkittiin vuonna 2010 voimaan tulleen asunto-osakeyhtiölain valmistelua. Kotuksen asiantuntijat auttoivat ministeriötä parantamaan lain ymmärrettävyyttä ja pääsivät puolestaan tutkimaan, miten säädöksen teksti muotoutuu. Kotuksesta hankkeeseen osallistuivat Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen ja Annastiina Viertiö.

Tutkimus osoitti, että lainvalmistelijat keskustelivat kieliasioista melko paljon, mutta harvoin ymmärrettävyyden näkökulmasta. Kielenhuoltajien ehdotuksista hyväksyttiin useimmin sanaston muutokset sekä virkerakenteen muokkaukset yksinkertaisemmiksi. Harvemmin hyväksyttiin säädösviittausten sisällön avaamista tai asioiden esittämisjärjestyksen muutosta tekstissä.

Hankkeen julkaisuja

---

Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys

Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys ‑hanke (2010–2014) jatkoi Säädöskielen muotoutuminen -hanketta. Siinä tutkittiin, millaisia lait, asetukset ja niihin läheisesti liittyvät teksti ovat, miten ymmärrettäviä ne ovat erilaisille lukijoille, mitkä tekijät ymmärrettävyyteen vaikuttavat ja mitä ymmärrettävyys lingvistisessä mielessä tarkoittaa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi Vesa Heikkinen.

Hankkeen julkaisuja

---

Kotuksen asiantuntijoiden muita tutkimusjulkaisuja

• Ulla Tiililä 2018: Legal Discourse As An Example Of Domain-Specific Science Communication. Teoksessa Humbley, Budin ja Laurén (toim.), Languages for Special Purposes. An International Handbook. De Gruyter Mouton.
• Aino Piehl 2010: Suomalaisen oikeuskielen kehittäminen ja huolto. Teoksessa Mattila, Piehl ja Pajula (toim.), Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomenkielinen lakikirja 250 vuotta. Suomalainen lakimiesyhdistys.
• Heikki Mattila, Aino Piehl ja Sari Pajula (toim.) 2010: Oikeuskieli ja säädöstieto – Rättsspråk och författningsinformation. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja, n:o 41. Suomalainen lakimiesyhdistys.