Siirry sisältöön

EU-kieli

EU-kieli on suomen kieltä, jota käytetään Euroopan unionin teksteissä ja puheissa. Eniten EU-kieli vaikuttaa Suomen hallinnon kieleen.

Suomi on yksi Euroopan unionin 24 kielestä. EU-kielellä tarkoitetaan tässä suomen kieltä, jota käytetään Euroopan unionin toiminnassa ja siihen liittyvissä teksteissä ja puheissa. Eniten EU-kieli vaikuttaa Suomen hallinnon kieleen, mutta vaikutus näkyy myös yleiskielen sanastossa. Arkista EU-kieltä on esimerkiksi rahayksikkömme nimitys euro.

Europa-prinsessan patsas, joka pitelee kädessään Kreikan epsilon-kirjainta. Taustalla eri Euroopan maiden lippuja.
May Claerhoutin Europa-veistos Brysselissä, Espace Léopold -rakennusryhmän keskellä. Kuva: Olli Tamminen, Kotus.

Tälle sivulle on koottu tietoa EU-kielen huollosta ja oppaista sekä EU-kielen tutkimuksesta, jota Kotimaisten kielten keskuksessa on tehty.

EU-kielen huoltoa

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, unionin kaikki keskeiset asiakirjat käännettiin suomeksi. Työ ei sujunut ongelmitta, ja jo 1996 opetusministeriö käynnisti selvityksen, miten suomenkielisten EU-tekstien laatu voitaisiin taata. Selvityksen myötä Kotukseen perustettiin EU-kielenhuoltajan virka 1998, johon valittiin Aino Piehl. Hän toimi tehtävässä eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 2023, jolloin myös EU-kielenhuoltajan virka lakkautettiin.

EU-kielen huollosta ja sen historiasta voi lukea Kielikellon 4/2022 artikkeleista:

Sinisiä ilmapalloja Eurooppa-päivänä. Kuva: Eurooppa-tiedotus, ulkoministeriö.
Sinisiä ilmapalloja Eurooppa-päivänä. Kuva: Eurooppa-tiedotus, ulkoministeriö. CC BY-NC 2.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

EU-kielen kehittämisestä Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina kertoo Aino Piehlin ja Inkaliisa Vihosen toimittama artikkelikokoelma Vuosikymmen EU-suomea (2006).

EU-kielen oppaita

Käännetäänkö tekstisi, tulkataanko puheenvuorosi? -opas laadittiin Suomen ensimmäistä EU-puheenjohtajakautta varten 1999 (uudistettu laitos 2006). Aino Piehlin ja Inkaliisa Vihosen kirjoittama opas auttaa laatimaan tekstejä ja puheita niin, että ne voi kääntää ja tulkata muille kielille selkeästi ja ymmärrettävästi. Kun Ruotsi oli EU:n puheenjohtajana 2011, opas julkaistiin ruotsiksi.

Kirjoita selkeästi (2015) on Euroopan komission tuottama selkeän kielen opas. Se auttaa kirjoittajia laatimaan selkeitä tekstejä sekä äidinkielellään että muilla EU-kielillä.

Osallistava viestintä neuvoston pääsihteeristössä (2018) on Euroopan unionin neuvostossa laadittu opas asiallisesta, osallisuutta ja moninaisuutta edistävästä kielenkäytöstä. Se on olemassa kaikilla EU:n kielillä, ja tekstit on tehty kielikohtaisiksi. Oppaasta voi lukea lisää Aino Piehlin kirjoittamasta esittelystä.

EU-kielen tutkimusta

Euroopan parlamentin Paul-Henri Spaak -rakennus kuvattuna Léopold-puistossa, Brysselissä.
Euroopan parlamentin Paul-Henri Spaak -rakennus kuvattuna Léopold-puistossa, Brysselissä. Kuva: Olli Tamminen, Kotus.

Kotuksessa on tutkittu EU-kieltä säädöskielen näkökulmasta: EU-säädösten kielen vaikutusta suomalaisten säädösten kieleen, suomen kielen asemaa EU:n säädösvalmistelussa ja EU-direktiivien lainauksia suomalaisissa säädöksissä.

Eurolect Observatory -hanke

Hankkeessa tutkittiin, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja on EU-säädösten ja kansallisten säädösten kielessä. Hankkeessa oli mukana 11 EU:n jäsenmaata, ja Kotus osallistui Suomea koskevaan osuuteen. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin 2013–2016 ja toinen vaihe 2017–2020. Ensimmäisen vaiheen tulokset on koottu Laura Morin toimittamaan artikkelikokoelmaan Observing eurolects (2018). Suomea koskevat tulokset esitellään kirjassa Mikhail Mikhailovin ja Aino Piehlin artikkelissa.

EU-säädösten vaikutus suomalaisiin säädöksiin

Kotuksessa on tutkittu EU-direktiivien kielen vaikutusta niiden perusteella säädettyjen lakien kieleen sekä EU-direktiivien lainauksia suomalaisissa säädöksissä. Tutkimuksia varten koottiin Lakeja ja direktiivejä ‑aineisto. Se sisältää suomenkielisiä EU-direktiivejä ja niiden suomalaisia täytäntöönpanolakeja vuosilta 2002–2003.

Kyselyt virkamiehille

Kotus on selvittänyt kyselyillä suomalaisten virkamiesten käsityksiä EU-kielen ymmärrettävyydestä sekä heidän kielikäytäntöjään, kun he toimivat EU:n työryhmissä. Kyselyt tehtiin vuosina 1998, 2006–2007 ja 2018.

  • Aino Piehl 2008: Virkamiehet EU:n säädösvalmistelussa: Tasapainoilua oman kielen ja työkielten välissä. Foley, Salmi-Tolonen, Tukiainen ja Vehmas (toim.) Kielen ja oikeuden kohtaamisia. Heikki Mattilan juhlakirja. Talentum.

Jaa