Selkeää kieltä ja selkokieltä

Selkeää viranomaiskieltä ja selkokieltä pitää suunnitella kokonaisuutena.

Jotta viranomaisviestintä on hallintolain mukaisesti asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kaikille, hyvä virkakieli ja selkokieli täytyy huomioida esimerkiksi viestintäsuunnitelmissa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Selkeän kielen ja selkokielen edistäminen viranomaisviestinnässä vaatii työtä ja kielen ammattilaisia.

Selkeä virkakieli on pohja selkokieliselle viestinnälle

Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on siis helpompi kielimuoto kuin tavallinen, selkeä yleiskieli, johon virkakieltä huoltamalla pyritään.

Sekä selkokielelle että selkeälle virkakielelle on oma paikkansa ja tarpeensa viranomaisviestinnässä. Jos selkeän kielen edistämiseen ei käytetä resursseja, on vaikea toteuttaa suunnitelmallista ja kohderyhmiä hyödyttävää selkokielistä viestintää. Selkeä virkakieli on pohja selkokielisen viestinnän toteutumiselle.

Kielimuoto kohderyhmän mukaan

Kielimuodon valintaa täytyy miettiä ennen kaikkea siltä kannalta, mille kohderyhmälle viestitään ja mitä tietoa kohderyhmä tarvitsee. Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Syynä selkokielen tarpeeseen voi olla esimerkiksi kehitysvamma, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Selkeä kieli puolestaan palvelee ihmisiä, joilla ei ole erityisiä lukemisen tai ymmärtämisen vaikeuksia.

Tekstien kehittäminen selkeämmiksi palvelee aina myös selkokieltä tarvitsevia lukijoita, vaikka lopputulos olisikin selkeää kieltä, ei selkokieltä.

Suunnitelmallisuudella selkeyteen

Sekä selkokieleen että selkeään kieleen pyrittäessä kiinnitetään huomiota samantyyppisiin seikkoihin: tekstin näkökulmaan, sanojen ymmärrettävyyteen, virkkeiden ja lauseiden rakenteisiin ja tekstin ulkoasuun. Kun selkeää kieltä ja selkokieltä edistetään suunnitelmallisesti ja rinnakkain, varmistetaan, että kielimuotoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kielenkäyttöön varatut resurssit kohdentuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaikkea tietoa ei ole välttämätöntä tarjota selkokielellä, mutta selkeää kieltä viranomaisen on käytettävä aina. Eri kielimuotoja voi hyödyntää myös samassa tekstissä. Yksi ratkaisu on tarjota ydinasiat selkokielellä ja yksityiskohtaisempi tieto ja esimerkiksi erilaiset poikkeukset selkeällä yleiskielellä.

Lähteitä ja lisäluettavaa