Suomen viittomakielten eli suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen päivää on vietetty 12. helmikuuta muun muassa kauppakeskus Kaaressa Helsingissä. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua viittomakieliin, viittomakielisten maailmaan ja viittomakielitoimijoihin.
Tapahtumasta voi napata mukaansa sormiaakkosoppaan kummallakin Suomen viittomakielellä tai lainata kuuron ”eläväksi kirjaksi” tarvittaessa tulkin avustuksella käytävään juttutuokioon. Kauppakeskuksen aulassa käynnistyi opettaja Jaana Aaltosen johdolla Pitäjänmäen peruskoulun oppilaiden viittomakielinen flashmob-yllätysesitys, joka kutsui yleisöä viittomaan mukana.
Viittomakioskilla oli mahdollista oppia tasavallan presidentin Alexander Stubbin viittomanimi tai tutustua esimerkiksi suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen eroihin ja muuttumiseen. Kuten puhututkin kielet myös viittomakielet muuttuvat ajan kuluessa. Kieliasiantuntija Janne Kankkonen havainnollisti, että suklaata tarkoittava viittoma on vuoden 1911 David Hirnin teoksessa aivan erilainen kuin nykyään suomalaisessa tai suomenruotsalaisessa viittomakielessä käytetyt suklaan viittomat. Kahvista sen sijaan käytetään suomenruotsalaisessa viittomakielessä nykyään samaa viittomaa kuin 1900-luvun alussa.
Karttuvien videoaineistojen kirjasto
Viittomakielisen kirjaston esittelypisteellä oli lapsia tutustumassa viittomakielisiä aakkosia esittelevään videoon. Viittomakielisen kirjaston tuottaja Riitta Vivolin-Karén kertoi, että ihmeteltävää riittää viittomakieltä osaaville lapsille siksi, että suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen sormiaakkoset eroavat toisistaan, joten niitä ei erikseen opettelematta voi ymmärtää toisella kielellä vaikka toista osaisikin.
Verkossa toimiva Viittomakielinen kirjasto ylläpitää, kehittää ja levittää viittomakielistä aineistoa kaikkien käyttöön. Kymmenen vuotta täyttäneen kirjaston kokoelmassa on nykyään noin 1 400 nimikettä. Vivolin-Karén kertoi, että 2010-luvulle tultaessa viittomakieliä verkkoaineistoja oli olemassa murto-osa nykyisestä.
Viittomakielisen kirjaston kokoelmassa on aineistoa hyvin monipuolisesti sekä aikuisille että lapsille. Uusimpien videoaineistojen sivulla on esimerkiksi Teemaviittomapeli suomenruotsalaisella viittomakielellä, Ulkosuomalaiset-sarjan jaksoja sekä EU ja Yhdysvaltojen vaalit -keskusteluohjelma.
Aineistoa syntyy ja kertyy sekä Viittomakielisen kirjaston omina tuotantoina että ostoina muilta tuottajilta. Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen lisäksi aineistoa on muillakin viittomakielillä, ja videoaineistot toimivat monenlaisilla laitteilla.
Viittomakielitekoja
Viittomakielten päivään kuuluu myös Vuoden viittomakieliteko -palkinnon jakaminen. Tunnustus jaetaan toimijalle, joka on edistänyt viittomakielten asemaa ja näkyvyyttä. (Tätä kirjoitettaessa palkinnon saaja ei vielä ole tiedossa.)
Vuosien 2009–2023 kielitekopalkittujen joukossa on monenlaisia tekoja sekä ihmisiä ja tahoja niiden taustalla: viittomakielisten asiaa edistäneitä kansanedustajia, ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuustoimijoita, viittomakielten tutkijoita ja tutkimushakkeita, viittomakielistä tulkkausta lisänneet Valtioneuvoston kansia ja Kansallisooppera, viittomakielisen ryhmän perustanut päiväkoti Franzenia, viittomakielistä uutis- ja ajankohtaistarjontaansa kehittänyt Yle, sekä viittomakielisiä artisteja, viimeisimpinä Signmark ja Miguel Peltomaa.
Viittomakieliteot ja -toimijat onnistuvat monesti edistämään viittomakielten asioita ryöpsäyksittäin. Vuonna 2024 kielitekopalkittu Miguel Peltomaa jäi monen viittomakieliä tuntemattomankin mieleen viimeistään tulkittuaan Käärijän Cha cha cha -euroviisun suomalaiselle viittomakielelle.
Näkyvyyden kautta toimintaa voidaan kehittää. Tänä vuonna Ylen Uuden musiikin kilpailu (UMK) tuotettiin viittomakielillä entistä laajemmalla työryhmällä, sillä viittomakielisestä UMK:sta ja viittomakielisten artistien tulkinnoista saavat paljon irti myös muut kuin viittomakieliset.
Pitkäjänteistä edistämistyötä
Viittomakielten päivän konseptin, kielitekopalkinnon ja tapahtumien taustalla on Kuurojen Liitto, joka juhlii 120-vuotiasta taivaltaan vuonna 2025. Kuurojen Liitto on asiantuntija- ja etujärjestö, joka viestii ja neuvottelee viittomakielisten asioista, järjestää tapahtumia ja kursseja, tuottaa tietoa ajankohtaisista aiheista viittomakielillä, antaa kielineuvontaa ja toimittaa ja tarjoaa viittomakielten verkkosanakirjoja. Tärkeinä kumppaneina toimivat liiton jäsenyhdistykset kuten suomenruotsalaisen viittomakielen asiantuntija ja edistäjä Finlandsvenska teckenspråkiga rf.
Viittomakielisten asiantuntija- ja etujärjestön työhön kuuluu paljon vaikuttamista. Viime aikoina Kuurojen Liitto on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi viittomakielisten tulkkauspalveluiden saatavuuteen. Vuoden 2025 alussa saatiin päätökseen pitkään seurattu ja runsaasti vaikuttamistyötä vaatinut prosessi, kun uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan. Laki takaa vammaisen lapsen perheelle oikeuden saada viittomakielen opetusta.
Suomen viittomakielten eli suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen päivää vietetään vuosittain 12. helmikuuta. Päivä on 1800-luvulla viittomakielten opetuksen ja kuurojen koulun perustajan Carl Oscar Malmin syntymäpäivä.
Uhanalaisten puolella -blogissa nostetaan esille vähemmistökielten suojelutyötä. Aiheina ovat muun muassa kielten kehittämis- ja elvytyshankkeet ja -käytännöt sekä kielten elinvoimaisuuden parantaminen. Blogia kirjoittaa pääasiassa Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava, ja mukana on tekstejä myös vierailevilta kirjoittajilta.