Missä olit, kun kuulit ensimmäisen kerran nextille levelille -ilmauksen? Muistan mainiosti oman hetkeni tv-ruudun äärellä. Mutta kuka olikaan silloin sanonnan käyttäjä – ehkäpä suorastaan sen keksijä?
Näin mielessäni sen henkilön kasvot, joka puhui vuosia sitten tv:ssä nextistä levelistä. Mutta mistä nimi kasvoille? Tiesin, että hän oli Nelosella pyörineen Dance-ohjelman tuomarina. Googlasin siis Dancen tuomareita ja koreografeja. Sitä kautta löytyi lopulta nimi Lasse Hyttinen ja vuosiluku 2012.
Vuonna 2012 televisiossa esitettiin nuorille tanssijakyvyille suunnattua ohjelmaa, josta pidin kovasti. Vaikka en tanssista kauheasti tiedäkään, saatoin nauttia tarinankerronnasta ja tunteen välittämisestä.
Yksi Dance-ohjelman tuomareista, katutanssija ja koreografi Lasse ”Lasa” Hyttinen, totesi erään kilpailijan päässeen nextille levelille. Kilpailija oli siis parantanut suoritustaan niin paljon, että hän pääsiuudelle, seuraavalle, paremmalle tasolle.
Ilmaus jäi soimaan mieleen; se huvitti suomenkielisen puheen joukossa. Fraasia ei sanottu kokonaan englanniksi, to the next level, vaan sanoissa olivat mukana suomen kielen sijapäätteet: nextille levelille. (Myös fraasin hieman suomalaistettu muoto nekstille levelille on käytössä.)
Vähän kaikkea nextillä levelillä
Ilmauksessa on ilmeisesti muidenkin mielestä jotain kiehtovaa, koska sitä käytetään paljon. Nextin levelin avulla on nimetty opinnäytetöitä, mainoksia ja koulutuksia, ja on ilmausta käytetty esimerkiksi Helsingin Sanomien kulttuurisivuillakin, puhumattakaan keskustelupalstoista:
Nextille levelille: juontajadynamiikka lähetysvirtaradiossa (opinnäytetyön otsikko, 2013)
Tällä tavoin saat koko kylttyrelli-maailmanmatkaaja-imagosi aivan nekstille levelille. (Suomi24-keskustelupalsta, 2017)
Tää keskustelu lähti ihan nextille levelille. (Suomi24-keskustelupalsta, 2017)
Harari osoittaa meidän kaikkien vaikuttavan siihen, että ihmislaji on matkalla ”nextille levelille”. (Helsingin Sanomat, 2017)
Vie taukojumppa nextille levelille. (Viestintätoimisto Kaiku, blogi, 2019)
Lauantaina suomalaistähti [Lauri Markkanen koripallon NBA-liigassa] meni sille kuuluisalle "nextille levelille". (Uusi Suomi, 2019)
Webinaarisarja digitaalisesta työnhausta: Nextille levelille – Kuinka erottaudun asiantuntemuksellani? (Akateemisten Erityisalojen koulutuksen otsikko, 2020)
Murrosikäinen vetää ulkonäköepävarmuuden nextille levelille. (KaksPlus-keskustelupalsta, 2020)
Koronakriisi nostaa valtioiden velat ja keskuspankkien taseet aivan ”nextille levelille”. (Kauppalehti, pääkirjoitus, 2020)
Ilmauksen perusmerkitys vaikuttaa olevan, että joku tai jokin muuttuu paremmaksi. Esimerkiksi kun jumppa viedään nextille levelille, liikkeet ja kokonaisuus ovat jollain tapaa parempia kuin aiemmin: tehokkaita, kekseliäitä ja monipuolisia, ehkä hauskojakin.
Tasolta toiselle siirtyminen ei ole tasaista ja asteittaista, vaan parempiin piireihin päästään kertarysäyksellä. Joskus uusiin ulottuvuuksiin ei päästä vaan joudutaan, kuten edellisissä esimerkeissä velkojen ja ulkonäköepävarmuuden tapauksissa.
Hätkähdyttävin fraasin käyttöyhteys oli Kirkko ja kaupunki -lehdessä (2017) papin haastattelussa:
Kuusela sanoo arvostavansa kirkon rituaalien jäykkyyttä.
– Otetaan esimerkiksi kuolema. Hautajaisiin tarvitaan tarkasti määritelty rituaali, jotta ihmiset pysyvät kasassa. Papin pitää olla pienesti tunteeton eikä se voi itkeä mukana. Kuolemaa käsitellään vuosia, ehkä koko elämä. Sen takia rituaalin pitää antaa illuusio, että nyt vainaja siirtyy nextille levelille.
Hätkähdyttävä, koska aiheeseen ja tekstin muuhun tyyliin liitettynä nextille levelille -ilmaus tuntuu tyylirikolta. Sanankäyttö on silti kekseliästä: ikään kuin koko fraasi päätyy uudelle levelille! Vainajan ajatellaan siirtyvän konkreettisesta havaintopiiristämme paikkaan, jossa emme voi häntä nähdä. Seuraava taso sekin.
Milloin fraasi käytössä ensi kertaa?
Onko tämän blogitekstini alussa mainittu Lasse Hyttinen siis ilmauksen keksijä? Harvoin pääsee todistamaan jonkin ilmauksen ensimmäistä käyttökertaa, mutta nyt ollaan lähellä tällaista tilannetta!
Lähellä, mutta ei aivan syntyhetkessä. Ilmausta nimittäin on käytetty keskustelupalstan autoharrastuspalstalla jo vuonna 2002, kymmenisen vuotta ennen Dance-ohjelmaa:
Joo-o, yksi tapa tuokin, 6 x 9 [-kaiuttimien äänisignaalin?] säätöä nextille levelille. (Suomi24-keskustelupalsta)
Tällainen tekstiosuma siis löytyi, mutta aina on mahdollista, että pienemmän piirin teksteissä ja puheessa ilmausta on käytetty jo aiemminkin.
Lanseeraaja, ei keksijä
Samaan aikaan toisaalla! Hauska sattumus on, että tuumaillessani tätä blogitekstiä Merja Satulehto kirjoitti Facebookissa:
Juurikin näihin aikoihin käynnistyi [vuonna 2012] Nelosella Dance Suomi toinen kausi ja tuomarit olivat enemmän kuin valmiina hommiin! Se oli muuten Lasa, joka lanseerasi sloganin ”nextille levelille” juurikin tällä kaudella! (syyskuu 2020)
Satulehto oli ohjelmassa Lasse Hyttisen tuomarikollega, ja Hyttinen siis lanseerasi fraasin suuren yleisön tietoisuuteen, vaikkei ollutkaan sen ensimmäinen käyttäjä. Lanseerata onkin juuri sopiva sana tähän yhteyteen. Näin sitä selitetään Kielitoimiston sanakirjassa:
lanseerata tuoda julkisuuteen, panna alulle, tehdä tunnetuksi. Lanseerata jk idea, sana.
Mitä mieltä nextistä levelistä?
Aluksi nextille levelille pääseminen oli minusta virkistävä, hauska ja kekseliäs ilmaus. Sitten kuitenkin kävi niin kuin muoti-ilmauksille yleensä: ne kuluvat pian tylsiksi, tavanomaisiksi ja liian yleisiksi. Nykyään nextiä leveliä käytetään niin paljon ja niin hassunhauskan ironisesti, että olen jo vähän kyllästynyt siihen.
Kaikki eivät kuitenkaan ole siihen tympääntyneet. Ilmausta on käytetty jo lähes 20 vuotta, ja sitä hyödynnetään tekstissä ja puheessa edelleen. Elinikää lienee vielä jäljellä.