Viiden kärki -juttusarja jatkuu! Vaihtelevin aikavälein ilmestyvissä kirjoituksissa ja videoissa nostetaan teemoittain esiin Kielitoimiston sanakirjan sana-aarteita. Twitterissä käytämme aihetunnistetta #KsViidenKärki.
Tällä kertaa sanakirjantoimittaja Ilona Paajanen mietiskelee ja harmittelee viiden sanan hukattua potentiaalia eli käyttämättä jäävää ilmaisuvoimaa. Uupuvien merkitysten teema sai kimmokkeen uupuvista vanhemmista. Miksi väsymislujuudella voidaan kuvata esimerkiksi metallin kestävyyttä, mutta ei pikkulasten vanhempien väsymyksen sietokykyä?
Nopealla Kielitoimiston sanakirjan pengonnalla selviää, että sanastomme ja sitä myöten sanakirjamme on pullollaan sanoja, jotka voisivat totutun, todellisen merkityksensä lisäksi tarkoittaa jotain aivan muuta. Tässä näistä kuvitteellisista uusista merkityksistä viisi lupaavinta.
5. Väsymislujuus
Yöheräilyt koettelevat vanhemman väsymislujuutta. Tämä omista kokemuksista temmattu esimerkki on tosiasiassa hypoteettista kielenkäyttöä. Väsymislujuus on tekniikan alan termi, jonka merkitys Kielitoimiston sanakirjan mukaan on ’lujuus väsymistä vastaan’. – Mutta selitehän tuo ilmielävästi mieleen myös vauvavuoden valvotut yöt ja vanhemman taistelun kasvavaa univajetta vastaan.
Ajatusleikin taustalla on monimerkityksinen verbi väsyä. Ensisijaisen, heikkenemiseen tai uupumiseen liittyvän merkityksensä lisäksi väsyä voi viitata kiinteän kappaleen murtumiseen esimerkiksi jatkuvan tärinän tai taivuttelun johdosta.
4. Tuulihattu
Tuulipuku, tuulitakki – miksi ei myös tuulihattu. Tuulenpitävä hattu olisi monet kerrat tullut tarpeeseen tarpoessa pääkaupungin merellisissä puhureissa. Tuulitilanne on luultavasti sama likipitäen kaikissa Suomen kaupungeissa, sillä asutus on luontevasti keskittynyt vesistöjen ääreen.
Sana tuulihattu on päähineen sijaan vakiintunut tarkoittamaan ennen kaikkea pulleita pikku leivoksia, joissa on vaahtomainen täyte. Leivonnaisen nimi on tiettävästi lainaa saksasta (Windbeutel, ’tuulipussi’).
3. Hammasloma
Saitko lääkäriltä loppupäivän hammaslomaa, sairauslomaa viisaudenhampaan poiston jälkeen? Etkö? Ei kukaan muukaan, sillä hammasloma tarkoittaa hampaatonta kohtaa eräiden nisäkkäiden hammasrivissä, esimerkiksi hevosen suupielessä.
Hammasloman jälkiosa merkitsee siis aukkoa tai rakoa. Vapaa-aikaan liittyvä merkitys voisi kuitenkin olla varsin mahdollinen, koska aukko-loma ja vapaa-aika-loma ovat kielihistoriallisesti sama sana. Kotimaisten kielten keskuksen etymologia-asiantuntija Kirsti Aapala kirjoittaa sanan alkuperästä: ”Konkreettisesta raosta ja välistä ei ole pitkä matka siihen, että väliaikaa ja taukoa on alettu nimittää lomaksi.”
2. Takaraivo
Puhui kohteliaasti, mutta olemuksesta huokui takaraivo. Siinä missä taka-ajatukset liittyvät salaisiin, usein itsekkäisiin tarkoituksiin, takaraivo voisi liittyä padottuun, voimakkaaseen suuttumukseen.
Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Heikki Hurtta selventää Kieli-ikkuna-kolumnissaan eri raivojen suhdetta. Tunnetilan nimitys raivo on todennäköisesti samaa pesyettä kuin sana raju, kun taas pään osaan viittaava raivo on myöhempi germaaninen laina. – Mutta sanojen täydellisen samanasuisuuden vuoksi takaraivo-sanakin voi viedä mielleyhtymätrajuihin tunteisiin.
1. Rakkauskohtaus
Päätetään viisikkolistaus tällä kertaa positiivisiin tunnelmiin: ei raivo-, vaan rakkauskohtaukseen. Kielitoimiston sanakirjassa on esitelty lukuisia kohtauksia, muun muassa itkukohtaus ja naurukohtaus. Kun äkillinen rakkaudentunne hyökyy vaikkapa kumppanin laittaessa tsemppiviestiä kesken hankalan työpäivän, tekisi mieli puhua rakkauskohtauksesta.
Kohtaus-sanalla on monta merkitystä, joista yksi viittaa näytelmän, elokuvan tms. jaksoon tai osioon. Niinpä rakkauskohtauskin merkitsee oikeasti niin sanottua sänkykohtausta, lemmenkohtausta, eli intiimiä kohtausta henkilöhahmojen välillä. Pidän kuitenkin sepittämästäni rakkaudentäyteisestä merkityksestä enemmän. Sain rakkauskohtauksen, kun kuuntelin lapseni laulua.
