Vapunviettäjä 1960-luvulla. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Vapunviettäjä 1960-luvulla. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä. Siispä toivotetaan Hyvää vappua! Samoin kirjoitetaan pienellä vappu-alkuiset yhdyssanat vapunpäivä ja vappuaatto tai vapunaatto. Naisennimenä Vappu kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

Vappusanoja on muitakin. Kielitoimiston sanakirjan haku vappu* tuottaa viisitoista tulosta, muun muassa vappuhuiskan, vappuhumun ja vappukulkueen.

Vappuhuiska-artikkeli Kielitoimiston sanakirjassa.
Vappuhuiska-artikkeli Kielitoimiston sanakirjassa.

Etunimi Vappu on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Walburg(a) ’hallita’ + ’linna, turva’. Vapun nimipäivää eli toukokuun ensimmäistä päivää on Suomessa vietetty jo keskiajalla abbedissa Walburgin pyhimykseksi julistamispäivänä.

Kansanperinteessä vappuun on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Vapuksi toivottiin lämmintä säätä ja etelätuulta, joka toi hyvän maitovuoden tullessaan. Luminen vappu ennusti lumetonta talvea, ja lämpimät päivät ennen vappua kylmiä ilmoja vapun jälkeen.

Kaksi lasta värikkäine vappuhattuineen. Helsinki 1960. Kuva: István Rácz. Museovirasto. CC BY 4.0.
Kaksi lasta värikkäine vappuhattuineen. Helsinki 1960. Kuva: István Rácz. Museovirasto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Munkki muistuttaa munkkia! Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla on selityksiä munkkiin ja moniin muihin vappuun liittyvien sanojen (esim. kevät, porvari, serpentiini, toukokuu, toveri, ylioppilas) taustoista.

Pilvi nousee, sano työmies, kun pomon tulevan näki! Vappuisia sananparsia esitellään vuoden 2019 Oma työ, oma moska -vinkissä.

Vappu sitä, työ tätä -video.

Jaa