Varapää ministerille

Suomen kielessä sanojen pääpaino on ensimmäisellä tavulla. Tämä koskee myös yhdyssanoja.

Sillä, miten peräkkäisiä sanoja puheessa painotetaan, on merkitystä. Yhdyssanassa pääpaino on nimittäin vain sanakokonaisuuden ensimmäisellä tavulla, mutta erillisistä sanoista koostuvassa sanaliitossa pääpaino on kullakin sanalla erikseen. Seuraavissa esimerkeissä sanan pääpaino on karkeistetusti merkitty isoin kirjaimin, sivupainoja ei ole merkitty:

Kun sanoja tuotetaan irrallaan, tällaisen eron voi yleensä kuulla selvästi. Normaali puhe on kuitenkin vaihtelevaa, ja myös ero yhdyssanan ja sanaliiton välillä voi puhevirrassa haalistua.

Puhe voi olla myös valmiiksi kirjoitetun asiapitoisen uutis- tai kuulutustekstin ääneen luentaa. Tällöin painotussuhteet ovat erityisen tärkeitä, koska vinksahtanut paino saattaa johtaa kuulijan virhetulkintoihin tai vähintäänkin synnyttää tahattoman humoristisen vaikutelman. Esimerkiksi ’varalla oleva puheenjohtaja’ eli varapuheenjohtaja voi äkkiä muuntua varapuheen johtajaksi, jos vahvan painotuksen saakin kokonaisuuden perusosa johtajalle:

Vastaavasti kalpaten voi käydä varapääministerillekin, jos sanassa painottuu perusosa ministeri (varapääMInisterille). Ensimmäinen tulkinta voi siis olla ’varapää ministerille’.

Neutraaliksi tarkoitetussa asiatyylisessä puheessa sanojen painotukseen kannattaa siis kiinnittää huomiota. Toki esitysyhteys ohjaa usein tulkitsemaan merkityksen oikein, mutta yllättävä painotus saattaa joskus suotta pysäyttää.