Oikeusministeriö esitteli kolmen uuden kielibarometrin tulokset perjantaina 28. helmikuuta, jolloin julkaistiin Viittomakielibarometri 2024, Saamebarometri 2024 sekä ruotsin- ja suomenkielisiä vähemmistöjä koskeva Kielibarometri 2024. Tutkimuksia esittelivät julkaisutilaisuudessa niiden laatijat.
Barometrit tehdään kyselytutkimuksina, joiden vastaajia pyydetään arvioimaan etenkin palveluiden saatavuutta saamen kielillä, viittomakielillä, ruotsin kielellä sekä myös suomen kielellä kaksikielisissä kunnissa, joissa suomenkieliset ovat vähemmistönä. Viittomakielibarometri toteutettiin vuonna 2024 toista kertaa, saamebarometri kolmatta kertaa ja kansalliskieliä koskeva kielibarometri kuudetta kertaa.
Viittomakielisten palveluiden saatavuus ei ole juuri kohentunut
Viittomakielibarometrin 2024 tulokset ovat pääpiirteissään samankaltaiset kuin ensimmäisessä, vuonna 2020 toteutetussa barometrissä. Kummankin viittomakielibarometrin laatijana on toiminut vanhempi tutkija dosentti Päivi Rainò Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak).
Rainòn mukaan keskeisimmät haasteet viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumisessa koskevat tulkkauspalveluiden järjestämistä ja saatavuutta. Lainsäädännön mukaan viranomaisen tulee tilata paikalle tulkki, kun on tiedossa, että asiakkaana on viittomakielinen henkilö.
Barometrin mukaan kuitenkin 70 prosenttia viittomakielisten asioimistilanteista ei toteudu lain edellyttämällä tavalla, vaan viittomakielinen joutuu tilaamaan tulkin itse. Etenkin suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien heikko saatavuus vaikeuttaa myös tilannetta. Suuri ongelma on myös julkisissa palveluissa kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetty takaisinsoittopalvelu, joka ei ota huomioon viittomakielistä palvelun käyttäjää.
Rainò totesi, että barometrissä on siteerattu monia hyvä ehdotuksia, joita kyselyyn vastanneet viittomakieliset ovat tehneet ongelmien ratkaisemiseksi.
Saamebarometrin kyselyn kohderyhmänä palveluntarjoajat
Saamebarometristä vastaavana tukija Kati Eriksen konsulttiyhtiö Arvil Oy:stä kertoi, että saamenkieliset tuntevat suurta tutkimusväsymystä: koetaan, että selvityksiä tehdään runsaasti mutta konkreettista muutosta ei ole näkyvissä.
Tästä syystä kolmannen saamebarometrin kyselytutkimus kohdistettiin palveluja tuottaville viranomaisille eikä saamenkielisille palvelujen käyttäjille. Eriksenin mukaan kyselyvastauksissa ilmenee ristiriitaa: yhtäältä vastaajat kokevat saamenkielisten palveluiden toimivan melko hyvin mutta toisaalta käy ilmi, että palveluita ei tarjota kovin runsaasti.
Vuoden 2020 saamebarometristä vastannut ja vuoden 2024 barometrin laatimiseen osallistunut asiantuntija Laura Arola kertoi, että yksittäisten suositusten sijaan barometrin laatijat päättivät tällä kertaa luoda toimintamallin laadukkaiden saamenkielisten palveluiden laatimiseksi. Saamebarometrissä julkaistu toimintamalli erittelee edellytykset sille, että organisaatio kykenee tuottamaan toimivia ja laadukkaita saamenkielisiä palveluita.
Eroja kunnissa ja digitaalisten palveluiden saatavuudessa
Kielibarometri koskee kansalliskieliä ja kuvaa sitä miten suomen- ja ruotsinkieliset vähemmistöt kokevat palveluiden saatavuuden ja kieli-ilmapiirin. Suomenkielisiä tutkimus koskee kaksikielisissä kunnissa, joissa suomenkieliset ovat vähemmistönä.
Kielibarometrin laatija, tutkija Isak Vento Åbo Akademista totesi, että kyselyn tuloksissa on paljon eroja kaksikielisten kuntien välillä sen mukaan, onko kunnan enemmistökieli suomi vai ruotsi. Erityisesti digitaalisten palveluiden saatavuudessa on suuria eroja suomen ja ruotsin kielten välillä, ja ruotsinkieliset kokivat saatavuuden paljon heikommaksi kuin suomenkieliset.
Myönteistäkin kehitystä kuitenkin on: kieli-ilmapiiri vaikuttaa kielibarometrin perusteella parantuneen verrattuna aiempiin kielibarometrituloksiin.
Säännöllisesti toteutettavien barometrien teettämisestä vastaa oikeusministeriö, jonka tehtävänä on seurata ja edistää kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielilainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista Suomessa.