Kielitoimiston sanakirjan mukaan aihetunniste ”mahdollistaa samaan aihepiiriin kuuluvien viestien yhdistämisen”. Näinhän asia on alun perin ollut ja on tietysti edelleenkin. Tämän käyttötavan rinnalla aihetunniste eli hashtag, häsäri, tägi, risuaita taikka vaikka avainsana vaikuttaa kuitenkin saaneen uuden elämän Twitterin, Facebookin ja Instagramin ulkopuolella.
Turun sanomissa oli juttu Åbo Akademin Jutta Rosenbergin väitöskirjatutkimuksesta, jossa tarkastellaan suomalaisten Instagram-käyttäjien aihetunnisteita. Innostuin tarkastelemaan, miten minä ja ystäväni käytämme aihetunnistetta viestitellessämme. Omista WhatsApp-keskusteluistani löytyi esimerkkejä sen verran, että niiden avulla voin valottaa, mistä on oikein kyse.
#miksi
Jos aihetunnisteen tarkoituksena ei siis aina ole tavoittaa muita saman aihepiirin julkaisuja, niin mikä se sitten on? Aihetunniste on levinnyt viestittelyyn ja jopa puheeseen, jossa se ei tietystikään edes teknisesti pysty toimimaan alkuperäisessä tehtävässään.
Aihetunnistelu on oiva tapa leikitellä kielellä. Aihetunniste voi olla hauska tai ironinen, tai se voi tiivistää sisäänsä näppärästi kaikenlaista, esimerkiksi tietoa kirjoittajan asenteesta. Aihetunnisteella voidaan viitata esimerkiksi kaveriporukan yhteiseen tai johonkin yleisempään ilmiöön.
Joskus viralliseksi tarkoitettu aihetunniste saa niin tukevan jalansijan esimerkiksi Instagramissa, että se leviää muuallekin – tässä tapauksessa omaan WhatsAppiini. Jotkut aihetunnisteet eivät lähde kulumallakaan, ja sepäs antaa aihetta vinoilulle:
Mitä juomaa tuon? Skumppaa koska #suomi100 vai jotain muuta?
Ihanaa et voidaan jatkaa tätä hommaa yhdessä vaik #yhdessä #tillsammans #suomi100 loppu jo.
#huumorihommia
Aihetunniste muodostaa hyvän parin sarkasmin kanssa. Etkö oikeasti tarkoitakaan mitä sanot? Verhoa kommentti aihetunnisteeseen:
Unohdit merkata mut sun Instagram-kuvaan. #tämäontärkeää
Festarit alkaa ja oon kipeenä. #täydellistä
Hauskaa on myös kääntää aihetunnisteita englannista suomeksi – joskus pätevästi ja joskus pilke silmäkulmassa. Sosiaalisessa mediassa suureen suosioon noussut, menneitä muistellessa käytettävä #throwbackthursday on saanut kotoisan vastineen #takaisinheittotorstai. Jollain tavalla ihailtavasta pariskunnasta voi tokaista heidän olevan #couplegoals. Tämä täysosumaparia kuvaava aihetunnistehan on suomeksi tietysti leikkisästi #pariskuntamaalit.
Aihetunnisteella voi myös korostaa sanaa tai lausahdusta ja tällä tavoin nostaa aihetunnisteen sisältävän viestin jonkinlaisen ilmiön asemaan:
Mä oon nyt niin #lomalla.
Näin sut vappupäivänä Ulliksel! #vappukarpaasi
Joko te taas spämmäätte tän keskustelun täyteen… #taasmennään
#vainaihetunnistejuttuja
Katsotaan vielä lähemmin erästä tiettyä hassutteluaihetunnistetta, joka on ottanut paikkansa vakioaihetunnisteena. Kyseinen meemi eli netissä kiertävä vitsi on oletettavasti alkujaan peräisin eräästä englanninkielisestä blogista ja on saanut sen jälkeen myös suomeksi väännetyn vastineen. Lausahdus on muotoa vain X juttuja tai vain Y jutut ja se solahtaa sopivasti myös aihetunnisteeksi.
Millaista merkitystä tämä rakenne kantaa? Sillä viitataan humoristisesti esimerkiksi johonkin ihmiseen tai paikkaan – vain täällä tai vain hänelle voi sattua jotain näin kummallista, hauskaa tai ärsyttävää – ja jälleen on aihetta vinoiluun:
Yks kaveri nukku pari vuotta sitten Otaniemes viikon ajan toisen kaverin huoneessa teltassa. #vainotaniemijutut
Tietokone sanoo taas et jotain meni pieleen…huoh. #vaintietotekniikkajutut
Meidän osakuntaruokalassa on tyyppi, joka puhuu porkkana kädessä ohikulkijoille terveellisestä elämästä. Sillä on kuulemma salainen tehtävä. #vainosakuntajutut
Kyseinen rakenne sopii myös korvaamaan perinteisen ”tehdä mattivirtaset” -ilmaisun. Jos Matti onnistuu kerta toisensa jälkeen tunaroimaan pahasti, voi kymmenennen kerran jälkeen todeta, että tää oli kyllä taas #vainmattijuttuja.