Ylen Femmalla alkoi mystisen kuuloinen ohjelma, Nästan unplugged, suomeksi tekstitettynä Melkein unplugged. Siinä tuntuu esiteltävän musiikin tekijöitä, yksi kussakin jaksossa. Ihmettelin hirveästi nimeä, varsinkin unplugged-osaa. Ei se ollut suomea eikä oikein tuntunut ruotsiltakaan, englanti voisi tulla kyseeseen. Mietin, olisivatko esiintyjät jotenkin korkkaamattomia, peräti vaikka neitsyitä ammatillisesti tai kirjaimellisesti. Mutta yleisen elämänkokemuksen valossa se ei tuntunut todennäköiseltä.
Piti tarttua sanakirjaan, mutta ei sekään asiaa yksiselitteisesti paljastanut, vaikka laaja olikin. Ei siis auttanut muu kuin turvautua kaiken tiedon alkuun ja loppuun, nettiin. Sieltä selvisi, että konsertista puhuttaessa unplugged merkitsee esitystä, jota ei ole sähköisesti vahvistettu, soittimet toimivat oman akustiikkansa varassa, periaatteessa; joitakin poikkeuksia sallitaan. Jotkut ”kulttiyhtyeet” ovat julkaisseet esityksiään albumeinakin, joiden nimenä on Unplugged.
Nyt sen siis ymmärrän. Mutta miksi suomalaisen televisionkatsojan pitää vasiten hankkiutua tietokoneensa ääreen saadakseen selvää TV-ohjelman sisällöstä? Ei suomessa eikä tietääkseni ruotsissakaan ole unplugged-sanaa. Ettäkö nuorisolle se on selvää? Epäilen. Sitä paitsi Ylen kanavia eivät juuri alle kolmikymppiset katso. Kyllä nyt on Ylellä kyse mielen köyhyydestä.
Urputtajalla olisi hyvä olla rakentava vaihtoehto. Hyvä on: unplugged on suomeksi töpselitön. Että kuulostaa juntilta? Niin on tarkoituskin. Ei anneta periksi!
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Kotimaisten kielten keskuksen tutkija.