Tämän blogitekstin tarkoituksena oli käsitellä eläinten nimeämistä. Kyllähän melkein valmiin biologian opettajan nyt luulisi tietävän, kuinka eläinlajeja nimetään.

Pakko kuitenkin myöntää, että en tiennyt. Päätin ottaa haasteen vastaan, selvitellä asioita ja kertoa teille parhaat palat. Ehdottomasti paras löytö oli Thaumatodryinus tuukkaraski, mutta ei mennä siihen vielä.

Hyönteinen veden pinnalla. Kuva: Vesa Heikkinen.
Elävä eläin. Kuva: Vesa Heikkinen.

Käsitteet selitettävä

Aloitetaan siitä, mistä mielestäni biologiassa ja maantieteessä pitää aina lähteä liikkeelle. Se on käsitteenselitys.

Jos blogin lukijoissa on yhtään lukio-opiskelijoita, pankaa tämä korvan taakse. Ilman käsitteiden selittämistä ei reaaliaineen ylioppilaskokeessa heru täysiä pisteitä.

Mikä on eläin?

Yksi biologian yläkoulun oppikirja määrittelee eläimen seuraavalla tavalla: “Eläimet ovat monisoluisia eliöitä, jotka eivät pysty fotosynteesiin. Jaetaan selkärankaisiin ja selkärangattomiin.” Jos lisäksi määritellään eläinlaji, se tarkoittaa eläimiä, jotka pystyvät lisääntymään keskenään ja tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Eläinten tieteellisessä luokittelussa laji on vain yksi taso. Sen lisäksi ovat suku, heimo, lahko, luokka, pääjakso ja kunta. Esimerkiksi ihmisen laji on sapiens (tämä on latinaa eikä suomenkielistä käännöstä ole tehty), suku on ihmiset (Homo) ja heimo on isot ihmisapinat (Hominidae).

Kaksi varista. Kuva: Vesa Heikkinen.
Kaksi varista. Kuva: Vesa Heikkinen.

Ope, miksi varis on varis?

Opiskelija: “Ope, mikä tää on?“

Minä: “Se on varis”.

Opiskelija: “Miksi sen nimi on varis?”

Miksi-kysymykseen en suoralta kädeltä osannut vastata. Jos kuitenkin lähdetään liikkeelle siitä, kuinka uudet lajit nimetään, yksinkertaistettuna asia on näin: lajin löytänyt tutkija saa valita tieteellisen nimen.

Maalivahtipistiäinen

Tieteellisen nimen lisäksi eläimillä on yleiskielinen nimi ja erilaisia nimityksiä murteissa. Yleensä nimet ja nimitykset kertovat jostain ominaisuudesta, kuten ulkonäöstä tai käytöksestä.

Esimerkiksi vuonna 2015 Keniasta löydettiin pistiäisiin kuuluva hyönteinen, jonka löytäjät olivat jääkiekkofaneja. He kannattivat suomalaisen maalivahdin Tuukka Raskin joukkuetta Boston Bruinsia. Uusi laji sai tieteellisen nimen Thaumatodryinus tuukkaraski, koska tutkijoiden mielestä hyönteisen käytös muistutti Raskin torjuntoja. Uuden lajin tieteellinen nimi voi siis myös olla kunnianosoitus jollekin.

Ankeuttava pistiäinen

Pistiäisiin kuuluva Amputex dementor on toinen hauska esimerkki tutkijoiden vapauksista nimetä uusia lajeja. Dementor tarkoittaa ankeuttajaa, joka on Harry Potter -kirjoissa esiintyvä uhrinsa sielun imevä hahmo.

Amputex-sukuun kuuluva pistiäinen lamauttaa hermomyrkyillään uhrinsa ja jättää sen eläväksi ravinnoksi toukilleen. Tutkijoiden mukaan tämä käytös vaikuttaa ankeuttajien toiminnalta, joten nimi annettiin kirjan hahmojen mukaan.  

Liikeri ja labradoodle

Uusia nisäkäslajien suomenkielisiä nimiä on pohtinut nisäkäsnimistötoimikunta, johon kuuluu eläintieteen tutkijoita. Heidän mukaansa nimien tulee olla mahdollisimman kuvaavia.

Tämän perusteella ymmärtänen, mistä tulee urosleijonan ja naarastiikerin jälkeläisen nimi liikeri. Myös labradoodle on jollain tavalla ymmärrettävä koirarodun nimi. Siinä sekoittuvat labradorinnoutaja ja villakoira.

Alkuperäinen kysymys oli kuitenkin, mistä tulee lajin Corvus corone suomenkielinen nimi varis. Pakko myöntää, että en tiedä. Tiedätkö sinä?

Koirapuiston ilmoitustaulu. Kuva: Ilona Lahtinen, Kotus.
Koirapuistossa pienet ja isot koirat eivät ainakaan sekoitu. Kuva: Ilona Lahtinen, Kotus.

SONJA PEKKOLA

Kirjoittaja on viimeisen vuoden luonnonmaantieteen opiskelija, jonka intohimoja ovat opettaminen, eliömaantiede sekä ultimate.



Lajin käsitteeseen ja lajinimiin liittyviä muotoiluja täsmennetty 20.12.2021.

Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstantekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa.

Jaa