Mitä drought on suomeksi? Entä debiasing, pushback tai on-premises generative AI? Tätä nykyä merkittävä osa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvontaan tulevista kysymyksistä koskee erikoisalan termejä. Varsinkin englanninkielisten termien suomenkieliset vastineet pohdituttavat kielenkäyttäjiä.
Tässä kirjoituksessa käsittelen erikoisalan termejä kielineuvonnan näkökulmasta. Kielenhuoltaja ei yleensä ole asiantuntija sillä erikoisalalla, jonka termi on kyseessä, mutta yhdessä pohtiminen vie monesti kysyjää eteenpäin. On hyvä, että uusien termien luomiseen pyydetään neuvoa kielen ammattilaisilta, ja termikysymyksiä puntaroidessaan kielenhuoltaja oppii usein itsekin uutta.
Erikoisalojen tietoa yhteisellä kielellä
Tieteenalakohtaiset ja muuten erikoistuneet termit kulkeutuvat monesti myös yleiskieleen. Uudet termit ovat siksi varteenotettava kielenhuollon osa-alue – suomeksi kun tulee jatkossakin kyetä käsittelemään muuttuvaa maailmaa ja siitä tuotettua ymmärrystä sekä uusia ideoita.
Esimerkiksi teknologia kehittyy jatkuvasti ja vaikuttaa niin arkeemme kuin vaikkapa lainsäädäntöön. Siksi suomenkielisten vastineiden kehittely sellaisille termeille kuin on-premises generative AI, edge AI ja large language model on tarpeen. Mutta missä termit sitten kieliyhteisölle esitellään? Järjestääkö Kotus juhlallisen julkistustilaisuuden, jossa paljastetaan uusi termi kielenkäyttäjäyhteisön käyttöön, ja sitten kilistellään laseja?
Eipä tietenkään, vaan termeille syntyy suomenkielisiä vastineita aidoissa kielenkäyttötilanteissa ja teksteissä. Tieteenalojen termejä esitellään ja vakiinnutetaan esimerkiksi tieteellisissä julkaisuissa, opinnäytteissä ja erilaisissa yleistajuisissa teksteissä, kuten lehtijutuissa, artikkeleissa ja tietokirjoissa.
Erikoiskielestä yleiskieleen
Odotukset kielenhuoltoa kohtaan ovat suuria, kun neuvonnasta pyydetään määritelmää jollekin termille tai virallista linjausta termin merkityksestä. Erikoiskielen sanasto kehittyy kuitenkin ensisijaisesti kunkin alan omassa kielenkäytössä ja mahdollisesti leviää sieltä muuhunkin kielenkäyttöön. Yleiskieleen vakiintunutta sanastoa kuvataan Kielitoimiston sanakirjassa.
Muun muassa viranomaisten kielellä voi olla yllättävänkin suora vaikutus yleiseen kielenkäyttöön. Esimerkiksi epidemiologian termi tartuttavuusluku levisi koronapandemian aikana tehokkaasti kansakunnan arkikieleen, vaikka se ei varmaankaan ollut kovin laajalti tunnettu ennen pandemiaa.
Terminmuodostuksen periaatteita
Yleisen kielenhuollon työntekijöillä ei siis yleensä ole tarjota erikoisalan asiantuntemusta. Kielineuvoja voi kuitenkin auttaa pohtimaan sopivia termivaihtoehtoja ja avata termityön käytänteitä. Toimiva termi on täsmällinen, ymmärrettävä, kielenmukainen ja rajaava. Käytännönläheistä tukea termityöhön saa esimerkiksi Sanastokeskuksen julkaisuista, kuten Heidi Suonuutin Sanastotyön oppaasta sekä Terminologian sanastosta (linkit kirjoituksen lopussa).
Kielineuvoja voi auttaa pohtimaan termivaihtoehtoja ja avata termityön käytänteitä.
Kun sopivaa termiä aletaan tunnustella, pohditaan, millainen ilmaus sopisi osaksi laajempaa termien järjestelmää. Hyvä ohjenuora on pyrkiä terminologiseen johdonmukaisuuteen. Mallia kannattaa etsiä lähellä olevista termeistä, jos näitä on tiedossa. Miten ilmiöstä on suomeksi puhuttu ja onko olemassa kenties kilpailevia termivaihtoehtoja? Monesti termejä syntyy hetkellisesti esimerkiksi yleistajuisen kirjoituksen tai opinnäytteen tarkoituksiin, ilman että taustalla on kovin järjestelmällistä termityötä tai käsiteanalyysia. Tällöin ensimmäinen hakukoneessa vastaan tuleva ehdokas ei välttämättä ole paras.
On kuitenkin hyvä pyrkiä johdonmukaisuuteen alan sisällä, jotta jokainen suomeksi kirjoittava tutkija ei viittaa samaan ilmiöön erilaisella suomennoksella. Monesti toimivin vastine vakiintuu vasta vähitellen. Jos suomennos on käyttökelpoinen, se voi saada kannatusta ja vakiintua tieteenalalla, sitten myös yleiskielessä – jos sille on käyttöä yleiskielisissä yhteyksissä.
Loogisen vastineen etsintää
Jos termi on moniosainen, on sen osien oltava loogisia. Esimerkiksi pohtiessani kielineuvonnassa sopivaa suomennosta psykologian termille affect-biased attention punnitsin, onko täsmällistä käyttää psykologian termiä affekti pikemmin kuin sanaa tunne, ja päädyin siihen, että luultavasti on. Lisäksi totesin, että attention on psykologiassa yleensä suomeksi tarkkaavaisuus, ja näin sana kääntyy myös termipankeissa, joskaan ei täsmällisesti psykologian alan terminä. Bias taas lienee tässä yhteydessä usein suomeksi vinouma, vääristymä tai harha. Nämä havainnot tarjosin kysyjälle, mutta lopullinen terminmuodostus jäi psykologien tehtäväksi.
Entä edellä mainitsemani tekoälyyn liittyvät termit edge AI ja large language model? Koska edge computing on suomeksi reunalaskenta, mahdollinen suomennos edge AI:lle olisi esimerkiksi reunalaskennallinen tekoäly tai myös reunatekoäly, jos se koetaan selkeäksi ja lyhyydessään käyttökelpoiseksi. Large language modelista näkyy käytettävän nimitystä suuri kielimalli, ja napakkana ja jotakuinkin suorana käännöksenä se voi osoittautua hyväksi, sillä sitä esiintyy jo varsin paljon, se lienee alan ihmisille tunnistettava ja se on kiinteässä suhteessa englanninkieliseen termiin.
Vaatimukset korkealla
Termejä suomennettaessa pyritään usein mahdollisimman täsmällisen ja tyhjentävän ilmauksen valintaan, kuten pitääkin. Olen lukuisiin termikäännöksiä koskeviin keskusteluihin osallistuneena kuitenkin huomannut, että me suomen kielen käyttäjät tulemme monesti asettaneeksi suomenkielisille termivastineille kovia, välillä kohtuuttomankin tuntuisia vaatimuksia. Suomenkielisen vastineen tulisi olla kaikki mahdolliset tapaukset kattava, ytimekäs ja luonteva. Monesti on kuitenkin niin, ettei alkuperäinenkään termi täytä näitä vaatimuksia. Termien luontevuus perustuu paitsi muotoon myös tuttuuteen, ja termit muuttuvat luonteviksi yleensä vasta käytön myötä.
Jos esimerkiksi kansainvälisen politiikan termi pushback käännetään sen tämänhetkistä käyttöä hyvin täsmällisesti kuvaavaksi ilmaukseksi, termin tuleva käyttö voi ajaa suomennoksen ohi. Olisiko takaisintyöntö tarkoituksenmukainen käännös kaikessa suoruudessaan? Ja jos se koetaan kömpelöksi, miksei alkuperäistä pushback-termiä koeta? Termin ei tarvitse tyhjentävästi kattaa kaikkia merkitysvivahteita: sanat eivät ylipäänsäkään toimi niin, että niiden kaikki merkitykset ja käyttöyhteydet olisivat näkyvissä sanan ulkomuodossa.
On rohkaisevaa, että esimerkiksi tutkijat ovat ahkerasti yhteydessä kielenhuoltoon oman alansa termistöä pohtiessaan. Se osoittaa, että suomen kielen sanaston kehitys koetaan tärkeäksi. Termejä koskeva neuvonta on parhaimmillaan kielen asiantuntijoiden ja erikoisalan edustajien sujuvaa yhteistyötä.